Suomi ajaa metsäpoikkeusta maakuntapohjalta
BRYSSEL (MT)
Suomi haluaisi toteuttaa EU:n maatalouspolitiikan niin sanotun metsäpoikkeuksen maakunnittain. Tällöin viiden prosentin ekologisen alan vaatimus koskisi ainoastaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen viljelijöitä.
”Tällä hetkellä vaaka on kallellaan maakuntamallin suuntaan. Asiasta pitää kuitenkin vielä neuvotella komission kanssa”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Metsäpoikkeuksesta päätettiin osana EU:n maatalouspolitiikan uudistusta. Sen mukaan tilat vapautetaan ekologisen alan vaatimuksesta, jos ne sijaitsevat kunnissa, joissa metsäalaa on vähintään kolme kertaa niin paljon kuin peltoalaa.
Vaikka asetustekstissä puhutaan kuntajaosta, voi aluejako olla muukin. Maakunta- ja kuntajaon ohella vaihtoehtona on seutukuntajako. Pienemmällä aluejaolla poikkeuksen piiristä jäisi pois joitakin Satakunnan ja Pohjanmaan kuntia.
EU-komissio julkisti tiistaina maatalouspolitiikan uudistuksen delegoidut säädökset.
Ne ovat tarkentavia ohjeita, jotka täydentävät viime vuonna hyväksyttyjä cap-asetuksia. Delegoiduissa säädöksissä määritellään esimerkiksi se, mitkä alueet kelpaavat ekologiseksi kesantoalaksi ja mitä alueilla saa viljellä.
Säädökset tulevat voimaan, ellei Euroopan parlamentti tai jäsenmaiden määräenemmistö päätä hylätä niitä kahden kuukauden kuluessa.
Jäsenmailla on liikkumavaraa siinä, miten ne sääntöjä soveltavat.
Suomessa moni tila voisi täyttää ekologisen kesantoalan vaatimuksen pellonreunojen tai metsäsaarekkeiden avulla. Painokertoimen takia metsänreunojen ja saarekkeiden pinta-alat lasketaan todellista suuremmiksi.
Hallinnossa pelätään kuitenkin, että kaikkien maisemapiirteiden luettelointi ja valvonta muodostuu liian työlääksi. Siksi Suomessa suosittaneen mallia, jossa ekologinen ala on käytännössä kesantopeltoa.
Ekologisella alalla voi viljellä typensitojakasveja, mutta silloin alaa täytyy olla kolminkertainen määrä todelliseen verrattuna.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
