
Viljelijä voi nyt muuttaa peltotukihakemustaan 2.10. asti. Mahdollisuus muutosten tekemiseen on selkeä jousto aiempiin cap-kausiin verrattuna.
Muutoksia on syytä tehdä, jos on ilmoittanut hakemukseen väärän kasvin, on unohtanut hakea jotain tukea tai toimenpidettä, on ilmoittanut hakemuksessa lohkon, joka ei ole viljelyssä, ei ole kylvänyt lohkolle mitään kesäkuun aikana, ei niitä tai hoida laiduntamalla rehunurmea, laidunnurmea, viherkesantoja tai luonnonlaidun- ja niittyaloja elokuun loppuun mennessä tai ei ole hoitanut avo- tai sänkikesantoja.
Hakija voi muuttaa hakemustaan myös esimerkiksi silloin, jos hän saa elokuun lopussa satelliittiseurannan selvityspyynnön ja huomaa silloin, että on ilmoittanut hakemuksella väärän kasvin.
Hakemus kannattaa aina pitää ajan tasalla, sillä ilmoitus paikan päällä tehtävästä valvonnasta lukitsee mahdollisuuden korjata hakemusta, Ruokavirastosta muistutetaan.
Jos pelto on maatalousmaata, mutta siellä ei pääse tekemään mitään maataloustoimenpiteitä kesän aikana, hakija voi perua tukia kasvulohkoilta vaihtamalla kasviksi koodin ”tuen peruminen”.
Jos tukihakemuksen on alun alkaen täyttänyt oikein ja on tehnyt vaadittavat viljelytoimet, ei hakemusta tarvitse päivittää.
Vielä Ruokavirastosta ei pystytty kertomaan, kuinka paljon viljelijät ovat jo kesäkuun lopussa tehneet muutoksia hakemuksiinsa. Tietoja muutosten määristä ja siitä, mitä seikkoja hakemuksissa on päivitetty, on luvassa syksyllä.
Jos kasvusto on tuhoutunut sääolojen takia, ei siitä tarvitse tehdä muutosta tukihakemukseen.
Peltotukien ehtona on hyvän maatalouskäytännön mukainen viljely myös silloin, kun kuivuus on tuhonnut kasvuston.
Peltotukia hakeneen viljelijän on pitänyt kylvää tai istuttaa haussa ilmoittamansa kasvit viimeistään 30. kesäkuuta. Jos viljely on hyvän maatalouskäytännön mukaista, kuivuuden tuhoamaa kasvustoa ei tarvitse kylvää uudelleen, eikä hakemusta muuttaa.
Ohje koskee myös kerääjäkasveja. Jos kerääjäkasvien kylvö on tehty asianmukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut sääolosuhteiden vuoksi, kerääjäkasvi on hyväksyttävissä, Ruokavirastosta sanotaan.
Jos pelto on jäänyt kuivuuden takia kylvämättä, tukihakemusta kannattaa korjata Vipu-palvelussa. Lohkot voi ilmoittaa avo-, sänki- tai viherkesantona.
Vaikka kasvusto tuhoutuisi kuivuuden takia, pellon kasvinsuojelusta pitää huolehtia ja rikkakasvien leviäminen pitää estää.
Viljelijä voi saada elokuussa satelliittiseurannan selvityspyynnön, jos kasvusto on heikko tai tuhoutunut. Siinä tapauksessa selvityspyyntöön on helpointa vastata Vipu-mobiililla otetulla kuvalla, josta selviää, että kasvusto on perustettu.
Tästä vuodesta alkaen viranomaiset seuraavat kasvustojen kehittymistä ja viljelyä satelliittikuvien avulla.
Satelliittien avulla seurataan ehtojen täyttymistä kaikilta peltotukien hakemuksessa ilmoitetuilta peltolohkoilta.
Jos tukihaussa lohkolle annetut tiedot eivät näytä vastaavan satelliittikuvaa, viljelijä saa hallinnolta satelliittiseurannan selvityspyynnön. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että kuvien perusteella lohko on niittämättä, vaikka ilmoitettu kasvi pitää niittää.
Satelliittiseurannan selvityspyynnöstä lähetetään tekstiviesti tilan ensisijaiselle viljelijälle.
Seurannassa käytetään Sentinel-satelliittikuvia. Niitä on verkossa nähtävissä täällä.
Peltotukien paikan päällä tehtävät valvonnat ovat alkaneet juhannusviikolla. Ely-keskusten tarkastajat tekevät valvontakäyntejä noin kahdelle prosentille maatiloista. Määrä on satelliittiseurannan ansiosta aiempaa pienempi.
Satelliittiseurannan ansiota on myös se, että peltotukien hakemusta voi muuttaa koko kasvukauden ajan.
Satelliittikuviin perustuva tukiehtojen seuranta tulee käyttöön kaikissa EU-maissa.