Mikä avuksi metsien hirvituhoihin? ”Vuokraa maasi”, neuvoo asiantuntija

Miten metsänomistaja voi tehokkaimmin estää hirvituhoja? Kysyimme asiaa Tapio oy:n Metsänhoidon suositusten koordinaattorilta Kalle Vanhatalolta. Asia ei ole vähäpätöinen, sillä hirvieläimet ovat metsätaloudessa taimikkovaiheen suurin tuhonaiheuttaja erityisesti mänty- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Myös yksittäiset lehtipuut havupuutaimikoissa ovat vaarassa.

Kun hirvieläinten ravinto vähenee talvella ja eläinten liikkuma-alue pienenee, suurin tuhoriski on talvilaidunalueilla. Tuhoista seuraa kasvutappioita, laatuheikennyksiä ja lisäkustannuksia. Kasvutappiota syntyy myös siitä, jos karun kasvupaikan uudistamisessa on hirvien pelossa valittu kasvatettavaksi puulajiksi kuusi männyn sijaan.

Hirvituhojen ehkäisyyn Vanhatalo pitää parhaana keinona metsästystä tai ainakin sen edesauttamista. ”Tehokkain ja laajamittaisin keino hillitä vahinkoja on sopivan kokoinen hirvieläintiheys. Kannoista sopivat alueelliset riistaneuvostot ja metsästyksestä vastaavat paikalliset metsästysseurat. Metsänomistaja voi vaikuttaa olemalla aktiivinen näiden tahojen suuntaan, vuokraamalla maitaan metsästysseuroille tai osallistumalla itse metsästykseen”, hän suosittelee.

Myös metsänhoidolla voi vähentää hirvituhoriskiä, Vanhatalo muistuttaa. ”Uudistamisvaiheessa laadukas ja kattava maanmuokkaus ja kasvupaikalle sopiva uudistamismenetelmä auttavat saamaan aikaan tiheän, elinvoimaisen taimikon, joka kestää syöntiä paremmin. Männyn viljelyssä kannattaa suosia kylvöä, jos mahdollista.”

Oikea-aikaisella taimikon varhaisperkauksella vähennetään lehtipuuvesakkoa, joka varsinkin männiköissä houkuttelisi hirvieläimiä.

”Kaikkea lehtipuuta ei kuitenkaan poisteta jo pelkästään monimuotoisuussyistä. Myöhempi taimikonharvennus kannattaa ajoittaa niin, että mänty- ja lehtipuutaimikot ovat kasvaneet latvasyönnin riskirajan yli eli vähintään viiden metrin pituuteen. Joillakin alueilla tuhoja voidaan hillitä jättämällä ravintokasveja perkaamatta pienemmän riskin kuvioille”, hän neuvoo.

Myös syönninestoaineet, kuten Trico, tarjoavat kohdennettua suojaa erityisesti korkean tuhoriskin taimikoissa. ”Käsittely on kuitenkin työlästä ja sitä joudutaan usein toistamaan. Aitaaminen on tehokkain suojakeino, mutta hintansa vuoksi se soveltuu vain erityiskohteille, kuten jaloille lehtipuille.”

Lisätietoa aiheesta löytyy metsanhoidonsuositukset.fi-palvelusta, artikkelista Hirvieläintuhojen torjunta.