Suomen hirvikanta on alhaisin vuosikymmeniin – katso miten nopeasti kanta kolminkertaistuisi ilman metsästystä

Metsäkeskukseen on tänä vuonna saapunut arviopyynnöt hirvieläinten aiheuttamista vahingoista 400 hehtaarin kokoiselta alueelta. Eniten hakemuksia on tullut Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

"Pohjois-Karjalassa tyypillisiä ovat varttuneempien puustojen vahingot eli siellä hirvet ovat tuhonneet paljon tukkipuuvaiheeseen tulevia kuusikoita. Pohjois-Savossa näyttää olleen isoja yksittäisiä vahinkoja".

Riistavahingot.fi -sivujen mukaan pelkästään hirvivahinkojen aiheuttamat arvioidut korvaussummat liikkuvat tällä hetkellä vain noin 100 000 euron paikkeilla.

Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo, että tilastoja selittää pitkälle vahinkojen arviointirytmi. Osassa maakuntia arvioita ryhdytään tekemään vasta myöhemmin ja erot maakuntien välillä tulevat tasoittumaan loppuvuotta kohti.

Viime vuonna Metsäkeskuksen mukaan hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille yhteensä noin 0,7 miljoonalla eurolla 1 400 hehtaarin alalta.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille myös vuonna 2021 noin 0,7 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna korvaukset ovat Kuoppalan ennusteen mukaan hyvin samalla tasolla kuin parina edellisenä vuotena.

Vuoden 2022 hirvieläinvahinkokorvaukset maakunnittain on listattu taulukkoon.

Metsäomistajille aiheutuvien vahinkojen maltillisen vähentymisen taustalla on otaksuttavasti hirvikannan pienentyminen. Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikanta-arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2022 jahdin jälkeen oli noin 77 000 hirveä. Suomen hirvikanta on ollut yhtä alhaisella tasolla viimeksi 1990-luvun puolivälissä.

Hirven pyyntilupamäärissä tasapainoillaan hyötyjen ja haittojen kesken; toisaalta kanta halutaan pitää terveenä ja tuottavana, toisella puolella vaakakupissa painavat vahingot metsätaloudelle ja liikenteelle. Hirvi on tehokas lisääntymään. Jos hirviä ei enää metsästettäisi, nykyinen kanta kolminkertaistuisi kahdessa vuodessa.

Kaikkien hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen määrä laski viime vuonna lähes kaikissa maakunnissa Pohjois-Savoa, Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Varsinais-Suomessa vahingoista maksettavien korvausten määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2018 lähtien. Syynä kasvavaan vahinkomäärään on valkohäntäpeura.

Mäntytaimikot ovat myös Suomen yleisin korvattava hirvituhokohde. Kuvassa hirven syömä männyn taimi. Kuva: Saara Olkkonen

Suomessa on käytössä ainutlaatuinen järjestelmä, jossa pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan yksityisille maanomistajille. Korvaussumma ei kuitenkaan ole sama kuin hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kokonaiskustannus.

Tilastoja vääristää myös se, että metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia viime vuosina laiskasti.

"Metsänomistajien innottomuudesta hakea korvauksia ei ole tarkkaa tietoa. Syyksi olemme epäilleet 170 euron korvauskynnystä, joka pitää täyttyä korvauksen saamiseksi. Jos kynnys ei ylity, joutuu maksamaan arviointikulut, jotka ovat vähintään 150 euroa. Ehkä myös korvaustaso koetaan matalaksi", Kuoppala arvioi.

Ruotsissa hirvituhot ovat pysytelleet korkealla tasolla. Tuore raportti Sveanmaan hirvivahingoista kertoo, että hirvet ovat vahingoittaneet joka kymmenettä alueen mäntyä. Södermanlandin läänissä hirvien vaurioittamia nuoria mäntyjä oli 15 prosenttia ja Värmlannissa 14 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Ruotsin metsäkeskuksen eli Skogsstyrelsenin vuosittain tekemästä kartoituksesta. Suurin osa vaurioituneista puista on nuoria mäntyjä.

Keväällä on hyvä aika tarkistaa, ovatko hirvet aterioineet metsässä. Kuva: Rami Marjamäki

Mäntytaimikot ovat myös Suomen yleisin korvattava hirvituhokohde. Eläimet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

Hirvivahinkojen takia männyn ja koivun osuus metsänuudistamisessa on vähentynyt. Niitä ei kannata viljellä, koska hirvet tuhoavat ne jo kasvun alkuvaiheessa. Tämän takia kuusta istutetaan myös sille sopimattomiin kasvupaikkoihin.

"Suurimmat ongelmat kasvupaikalle sopimattoman puulajin viljelyssä ovat hirvien talvehtimisalueilla, jossa maapohjat ovat usein liian karuja kuuselle ja rauduskoivulle. Näillä jatkuvien tuhojen alueilla ei usein ole edes järkevää viljellä mäntyä uudelleen."

"Hirvieläinten aiheuttamista uhista huolimatta kannattaa tehdä oikeat toimenpiteet ajallaan”, Kuoppala ohjeistaa.