Puun hinnan ennakointi vaikeaa ‒ maailman myllerrykset murentavat ennusteet

Nopeasti muuttuvien metsäsuhdanteiden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Sellaistakin ovat tutkimuslaitokset vuosien saatossa joutuneet myöntämään, että ennuste osui määrän muutoksen osalta oikeaan, mutta muutoksen suunnan osalta väärään.

Laajimmin metsäalan näkymiä seuraavat Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Kumpikin laitos julkaisee metsäalan suhdannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa.

Takavuosina metsäennusteita luettiin hyvin tarkkaan. Eikä niiden johtopäätelmistä aina pidetty.

Ehkä suurin poru syntyi Metsäntutkimuslaitoksen eri paperilaatujen hintaa ja kysyntää koskeneista yksityiskohtaisista ennusteista. Paperia valmistaneet yhtiöt pelkäsivät ennusteiden haittaavan heidän bisneksiään ja heiluttelevan osakekursseja.

Samoihin aikoihin metsäyhtiöitä suututtivat euroon siirtymisen vaikutuksia koskevat arviot. Esimerkiksi Stora Enso kehotti Metlaa keskittymään metsien eikä metsäteollisuuden tutkimiseen.

Sahojakin ennusteet ovat harmittaneet. Ne ovat pitäneet niitä ylioptimistisina sahatavaran hinnan ja kysynnän osalta.

Turhia ennusteet eivät ole vieläkään. Luken tuorein ennuste nosti Sahateollisuuden edustajien niskavillat pystyyn. Heitä ihmetytti ennusteen viittaus, jonka mukaan sahat kasvattavat tukkivarastoja kevään ja paremman kysynnän varalle.

”Vähitellen paranevaa sahatavaran kysyntää on helppo ennustaa, kun rakentaminen on pysähdyksissä ja sahaus on pohjalla. Tukin hakkaaminen varastoon ei kuitenkaan pidä paikkaansa”, totesi Sahateollisuuden puheenjohtaja Matti Kylävainio.

Kylävainio olisi sen sijaan kaivannut tarkempaa tietoa sellukattiloihin päätyvistä tukeista. Sahateollisuuden arvion mukaan kyseisen tukkivirran suuruus olisi jopa yli 3 miljoonaa kuutiota.

Luken tutkijat myönsivät, että tukkia ohjautuu sahojen sijaan muualle. Sen määrää he eivät lähteneet arvailemaan.

Nopeat suhdannekäänteet kuuluvat sahojen arkeen. Kuva: Pasi Leino

Metsäalan käänteiden ennakointia vaikeuttaa alan suhdanneherkkyys. Siksi ennusteita luettaessa pitää muistaa, että ne kertovat eniten lähtötilanteesta.

”Nopeiden rakenteellisten muutosten ja shokkien takia ennustaminen on sietämättömän vaikeaa. Esimerkiksi Venäjän vuonna 2022 aloittama sota laittoi kaikki uusiksi”, toteaa erikoistutkija Jari Viitanen Luonnonvarakeskuksesta.

”Myös viime kesän Metsä Groupin Kemin tehtaan räjähdys ja siitä seurannut tuotantoseisokki oli esimerkki, miksi tuotanto- ja vientiennusteet voivat mennä pieleen.”

Viitasen mukaan tuollaisten epävarmuustekijöiden takia ennusteet tehdään mieluummin varovaisesti kuin radikaalisti.

Erityisen vaikea on ennakoida suhdanneherkkänä toimialana tunnetussa sahateollisuudessa tapahtuvia muutoksia.

”Esimerkiksi koronaepidemia kasvatti sahatavaran kysyntää räjähdysmäisesti, kun kaikki lähtivät muun tekemisen puutteessa remontoimaan kesämökkejään ja terasseja”, Viitanen muistuttaa.

”Huomionarvoista kuitenkin on, että Luonnonvarakeskuksen ennusteet eivät ole johdonmukaisesti ali- tai yliarvioineet mitään metsäteollisuuden osa-aluetta”, sanoo Viitanen.

Metsänomistajat ovat toivoneet etenkin kuitupuulle lisää hintaa. Kuva: MT Arkisto

Metsänomistajia ennusteissa kiinnostavat eniten puukauppaan ja puun hintaan liittyvät osuudet. Etenkin kuitupuun hintakäyrät olivat takavuosina tasaista kuolleen miehen sydänkäyrää, mutta nyt nekin ovat saaneet vauhtia.

Mäntykuitupuun hinta lähti nousuun, kun puun tuonti Venäjältä lakkasi.

Viitasen mukaan puun hinnan nousun voimakkuuden arviointia vaikeuttaa selluteollisuuden syklisyys.

”Venäjän tuonti vaikutti aikoinaan voimakkaasti puun hintoihin, koska tuontipuulla pystyttiin jossakin määrin säätelemään kotimaan hintatasoa”, toteaa Viitanen.

Venäläisen puun poistumisen jälkeen kenelläkään ei ollut tarkkaa käsitystä, mikä voisi olla markkinahinta, kun kilpailu puusta koveni ja muuttui aidommaksi. Yhtälöön liittyi energiapuun kysynnän kasvu.

”Nyt vasta on alkanut selviämään, mille tasolle puun hinta asettuu, kun ei ole tuonnin mahdollistamaa hinnansäätelyä”, sanoo Viitanen.

Metsänomistajien omaa ennustustaitoa koetellaan syksyn ja kevään Metsätutka-kyselyllä. Vastausten perustella metsänomistajat ovat hyvin kärryillä suhdanteista ja puun hinnan liikkeistä.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttusen mukaan metsänomistajien hintaodotukset ovat olleet loogisia. Etenkin tukin hinnan liikkeistä metsänomistajilla on ollut varsin realistinen ja oikeaan osunut käsitys.

Tukin osalta metsänomistajien hintaodotukset ovat nousseet tukin hinnan nousun mukana. Vastaavasti taantumissa metsänomistajien odotukset ovat saattaneet painua toteutuneita hintoja matalammalle.

Kuitupuun hintaan metsänomistajat ovat toivoneet pitkään nousua. Siinä metsänomistajien odotukset ovat olleet yleensä toteutuneita korotuksia kovempia.