MTK kiirehtii Metsästäjäliiton ehdottamaa remonttia suurpetolainsäädäntöön
MTK haluaa uudistaa lainsäädäntöä niin, että se antaa tuen suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle.Tilaajalle
Kannanhoidollista metsästystä ei ole kategorisesti kielletty, sanoo MTK:n luonnonsuojelulainsäädännöstä vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen. Kuva: Jarkko SirkiäKarhun kannanhoidollista metsästystä koskevat korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat johtaneet siihen, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys vaikuttaa käyneen Suomessa käytännössä mahdottomaksi nykylainsäädännön valossa.
”Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä ei EU:n luontodirektiivissä eikä KHO:n ratkaisujen myötä ole kuitenkaan kategorisesti kielletty, eivätkä ne sinänsä estä Suomessa kannanhoidollista metsästystä”, luonnonsuojelulainsäädännöstä vastaava MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen sanoo.
”KHO:n karhupäätöksessä nimenomaan todetaan, että kannanhoidollinen metsästys voi olla mahdollinen keino”, Asikainen jatkaa.
Luontodirektiivin mukaan susi, karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltavia lajeja, joiden yksilöiden tahallinen tappaminen on kiellettyä. Suojelusta poikkeaminen on kuitenkin mahdollista. Yksi poikkeamisen edellytyksistä on hyväksyttävä päämäärä. Tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty hyväksyttävää päämäärää, johon kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään.
Metsästäjäliitto on vaatinut kattavaa remonttia suurpetojen lainsäädäntöön ja hallinnointiin. Liitto on esittänyt, että käyttöön otettaisiin niin sanottu Ruotsin malli.
”MTK tukee ehdotusta, sillä se selkeyttäisi kansallista säätelyä ja antaisi direktiivin vaatimuksiin vastaavan tuen kannanhoidolliselle metsästykselle. Uuden lain valmistelu sekä eduskuntakäsittely vie oman aikansa. Siksi uudistamisprosessi pitäisi saada pikaisesti käyntiin”, Asikainen toteaa.
”Lainsäädäntöä uudistettaessa hyväksyttävän päämäärän määrittely on ratkaisevalla sijalla. Kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset ja perusteet olisi kirjattava selkeästi kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarvitaan tieteellistä tietoa osoittamaan, että kannanhoidollisella metsästyksellä päästään päämäärään.”
Asikaisen mielestä tärkeää on myös se, että suurpetojen suojelun rinnalla luontodirektiivissä mainitut taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset vaatimukset otetaan huomioon läpileikkaavana asiana.
”Nämä seikat on huomioitava kaikkia poikkeamisen edellytyksiä tarkasteltaessa.”
KHO:n karhupäätöksen mukaan poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella. Asikaisen mukaan Ruotsin malli voisi tuoda ratkaisun tähänkin. Ruotsi lähtee luontodirektiiviä toteuttavassa lainsäädännössään siitä, että paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset asiat huomioidaan suurpetoalueittain, joita Ruotsissa on neljä.
KHO:n ratkaisut
Otteita KHO:n presidentti Kari Kuusiniemen puheesta ylituomaripäivillä 7.12.2023:
”KHO:n ratkaisujen mukaan liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa sellaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää kannan harventamista, eikä ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että adaptiivinen karhukannan hallinta ja metsästyskulttuurin ylläpitäminen eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita suojelusta poikkeamiseen.
Luontodirektiivin 16 artiklan 1 e kohtaan perustuvaa poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti ja vain, jos on olemassa erityinen, esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuva alueellinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Tämä on viranomaisen päätöksessä kyettävä perustelemaan.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
