• EU:n ennallistamisasetus eteni tänään – uusi luonnos esittää asetukseen tiukennuksia ja tarkennuksia

    Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan raporttiluonnos esittää ennallistamiseen kunnianhimoisempia tavoitteita ja tarkennuksia komission esitykseen.
    Tilaajalle
    Suomessa ennallistamistoimenpiteitä tehtäisiin esimerkiksi turvemailla ja metsissä.
    Suomessa ennallistamistoimenpiteitä tehtäisiin esimerkiksi turvemailla ja metsissä. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.1.202312:45
    Anniina Jokinen

    EU:n ennallistamisasetus nytkähti torstaina eteenpäin, kun Euroopan parlametin ympäristövaliokunnan nimeämä raportööri, espanjalainen S&D-ryhmän César Luena esitteli oman luonnoksensa asetuksesta.

    Raporttiluonnos esittää tiukennuksia ja tarkennuksia Euroopan komission laatimaan ehdotukseen.

    Se nostaisi EU-aluella ennallistettavan pinta-alan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Komission ehdotuksessa vastaavat luvut ovat 20 ja 90 prosenttia.

    Jos ennallistamistoimet koskevat vanhoja metsiä, jäsenmaiden tulisi suojella ne tiukasti. Biodiversiteettistrategia vaatii suojeluun 30 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta, josta 10 prosenttia on suojeltava tiukasti.

    Ehdotus esittää kolmen miljardin puun istuttamista EU-alueelle vuoteen 2030 mennessä EU:n biodiversiteettistrategian mukaan.

    Uusiutuvan energian käyttöönoton tulisi huomioida ennallistamistoimet ja päinvastoin.

    Lisäksi komission tulisi tarkentaa keinoja, joilla pölyttäjiä sekä maatalouden ja metsäekosysteemeiden indikaattoreita tarkkaillaan ja laatia viitekehys näiden tyydyttävälle tasolle.

    Lisää aiheesta
    • Stora Enson ja Tornatorin ennallistamaa suota Pieksämäellä.

      Metsäpolitiikka | Luke arvioi ennallistamisasetuksen vaikutuksia Suomessa: Kustannukset 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, ennallistettava pinta-ala 2–6 miljoonaa hehtaaria

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin