Metsävienti vetää heikosti, mutta puun hinnat vahvistuvat

Metsäteollisuuden vaisuissa näkymissä ei ole suurta muutosta tiedossa. PTT odottaa silti hakkuiden lähtevän maltilliseen kasvuun ja etenkin kuitupuun kantohintojen nousevan nykytasolta.

Viime vuosi oli metsäalalle hyvin kaksijakoinen. Alkuvuosi lupaili hyvää, mutta sitten lyötiin jarrut pohjaan. Esimerkiksi puunkorjuussa viime vuoden syystalvi oli hiljaisiin vuosikymmeneen.

Tänä vuonna luvassa on lievä korjuuliike parempaan suuntaan. PTT odottaa, että hakkuumäärät nousevat muutamalla prosentilla sekä tänä että ensi vuonna.

Puun heikko kysyntä iski viime syksynä sekä tukki- että kuitupuun pystykauppoihin. Eniten väheni energia- ja harvennusleimikoiden kysyntä, mikä vähensi mänty- ja koivukuidun kysyntää.

Myös koivutukista solmittiin selvästi aiempaa vähemmän pystykauppoja.

Sama meno on jatkunut tänä vuonna. Metsäteollisuus ry:n jäsenten puukaupat ovat noin neljänneksen viime vuotta jäljessä.

Paras kysyntä on kuusivaltaisilla uudistusleimikoilla. Kuusitukin pystykaupat ovatkin lähes edellisvuosien tasolla.

Myös kuusitukin hinta on pitänyt muita paremmin. Sen keskihinta on kivunnut kevään aikana yli 80 euroon kuutiometriltä. PTT odottaa, että se pysyy samoissa lukemissa, kun lasketaan tämän ja seuraavan vuoden keskihintoja.

Kuitupuun jyrkkä luisu selittyy sekä selluteollisuuden vaikeuksilla että energiapuun käytön vähenemisellä. Tämän vuoden keskihinta jää siten selvästi viimevuotista heikommaksi.

Tämän hetken hintoihin verrattuna kuitupuun hinnat kuitenkin vahvistuvat vuoden aikana. PTT odottaa, että mänty- ja koivukuitupuun koko vuoden keskihinnaksi asettuu noin 26 euroon kuutiometriltä.

Kuitupuun kantohintojen lievä nousu jatkuu ensi vuonna. Silloin kuusikuitupuun keskihinta tavoittelee jo 30 euroa.

Metsäteollisuudelle PTT:n ennuste ei edelleenkään lupaa helpotusta. Metsäviennin arvo on kasvussa, mutta ylikapasiteetti vaivaa sekä kartonkia että paino- ja kirjoituspapereita.

Lisäksi sota Lähi-idässä nostaa kuljetuskustannuksia.

”Talouden yleinen vire on yhä heikko eikä tue metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvua”, summaa metsäekonomisti Matti Valonen.

Valosen mukaan sodan vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin Suomen sahateollisuudessa, sillä sen viennistä yhdeksän prosenttia suuntautuu Lähi-itään.

Sahatavaraviennin kasvuvauhti hidastuu. Kuva: Jaana Kankaanpää

Paperin kohtalona on edelleen jatkuva alamäki. Kysynnän laskun vuoksi paperin tuottajat varautuvat uudelleenjärjestelyihin.

Myös kartonkien kysyntä pysyy vaisuna, ja ylikapasiteetti kiusaa kaikilla markkinoilla. Tarjonnan hillitsemiseksi kartonkitehtaat turvautuvat lomautuksiin tänäkin vuonna.

Selluvarastot Euroopassa lähtivät laskuun viime vuoden lopulla, mikä käänsi pitkäkuituisen havusellun markkinahinnan nousuun. Nousu vaikuttaisi kuitenkin tyrehtyneen kevään aikana.

”Pidemmällä aikavälillä pitkäkuituisen havusellun kysynnän kehitystä varjostaa lyhytkuituisen sellun käyttökohteiden monipuolistuminen ja kasvava osuus sellun maailmanmarkkinoista”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Sahatavaran vienti kasvoi viime vuonna vahvasti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu. Rakentaminen Euroopassa ja Yhdysvalloissa elpyy hitaasti, ja näkymät Japanissa sekä Kiinassakin ovat heikot.

Suomalaissahoille markkinoita avaa rakentaminen maltillinen elpyminen ja keskieurooppalaisten sahojen tuotannon väheneminen.

Keskieurooppalaiset sahat kärsivät tukkipulasta. Sen taustalla on tuhopuun vähentyminen ja heikentyneet hakkuumahdollisuudet.