Metsänomistajat pysyneet tyytyväisinä puukauppoihin – näille yhtiöille sataa kehuja

Metsänomistajat ovat hyvin tyytyväisiä tuoreimpiin puukauppoihinsa. Yksi selitys kehuille saattaa löytyä viime vuoden kantohinnoista, jotka kävivät kesän korvalla ennätyskorkealla.

Valtaosa MTK:n kevään Metsätutka -kyselyyn vastanneista metsänomistajista antoi viimeisimmälle puukaupalleen erinomaisen tai kiitettävän kouluarvosanan. Epäonnistumiset jäivät muutamaan yksittäistapaukseen.

Erinomaisena viimeisimmän puukaupan lopputulosta piti lähes joka viides metsänomistaja. Heidän lisäkseen kiitettävän arvosanan puukaupoilleen antoi joka kolmas metsänomistaja.

Metsänomistajia edustava MTK arvioi, että tyytyväisyys johtui sekä kantohinnoista että yhtiöiden puukauppaosaamisen kohentumisesta.

”Hinnat olivat vielä viime vuoden alkuvuodesta kovat. Yhtiöt ovat muutenkin parantaneet asiakaspalvelua ja tehneet, mitä on luvattu”, selittää tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Aivan putkeen puukaupat eivät silti menneet. Joka kymmenes metsänomistaja antoi viimeisimmän puukaupan lopputulokselle vain tyydyttävän arvosanan.

Joukkoon mahtui myös muutama heikkoon lopputulokseen päätynyt puukauppa. Ne olivat kuitenkin selkeitä poikkeuksia.

Tyytyväisimpiä puukauppoihinsa olivat maanviljelijät. Heillä puukaupoille annettujen kouluarvosanojen keskiarvo nousi tasan yhdeksään.

Kriittisimpiä olivat eläkeläiset. Noin joka seitsemäs eläkeläinen antoi puukaupalle korkeintaan tyydyttävän arvosanan. Silti valtaosa eläkeläisistäkin antoi puukaupan onnistumiselle vähintään kahdeksikon eli hyvän arvosanan.

Metsäpinta-alan perusteella tyytyväisimpiä olivat keskimääräistä suurempien tilojen omistajat. He antoivat puukaupoilleen lähinnä erinomaisia tai kiitettäviä arvosanoja.

Metsäyhtiöt saavat metsänomistajilta kehuja varsin tasaisesti. Kuva: Jussi Partanen

Puun ostajat keräsivät kiitettäviä arvosanoja varsin tasaisesti. Pelkillä erinomaisilla arvosanoilla ykköseksi nousi Stora Enso.

Kokonaissuoritusta mitattaessa parhaimmiksi kiilasivat UPM ja itsenäiset sahat. Virhemarginaali huomioiden lähes samalle viivalle ylsivät Stora Enso, Metsä Group ja metsänhoitoyhdistykset, joista viimeiseksi mainitun otoskoko tosin oli muita pienempi.

UPM:n arvosanaa nosti onnistumisten tasaisuus. Selkeä enemmistö UPM:n kanssa kauppaa käyneistä metsänomistajista antoi sille vähintään kiitettävän arvosanan.

Stora Ensolla ja Metsä Groupilla ja mukaan mahtui myös tyydyttävästi onnistuneita puukauppoja.

Yleisarvosanoissa Metsä Group putosi kolmesta suuresta yhtiöstä heikoimmaksi. Kiitettävästi sujuneiden puukauppojen osuus jäi sen osalta niukasti alle puoleen.

Kiitettävä suoritus oli Metsä Groupillakin lähellä. Se sai puukauppojen yleisarvosanaksi 8,5:n.

Miten metsänyhtiöt sitten varmistavat puukaupan onnistumisen? MT kysyi sitä Stora Ensolta.

”Keräämme metsänomistajilta jatkuvasti asiakaspalautetta puukaupan eri vaiheista ja seuraamme tulosten kehitystä”, kertoo puunhankinnan asiakkuusjohtaja Sami Honkanen Stora Ensosta.

Honkasen mukaan hyvä puukauppa alkaa metsänomistajan kuuntelemisesta ja hänen tarpeidensa ymmärtämisestä. Kauppasopimus tehdään metsänomistajalle parhaiten sopivan vaihtoehdon pohjalta.

Sen jälkeen korjuu- ja metsänhoitotoimenpiteet hoidetaan sovitusti ja toimenpiteiden etenemisestä kerrotaan asiakkaalle.

”Oleellinen osa onnistumista on puunkorjuussa. Valvomme korjuun laatua tarkasti ja puutumme poikkeamiin heti”, sanoo Honkanen.

Kaupan jälkeen Stora Enso pyytää vielä metsänomistajalta palautetta ja sopii seuraavista toimenpiteistä.

Kuusitukin keskihinta on palannut 80 euron paremmalle puolelle kuutiometriltä. Kuva: Jarno Mela

Hyvästä yrityksestä huolimatta puukaupan lopputulos ei aina miellytä metsänomistajaa. Stora Enson mukaan nekin asiat pitää käsitellä.

”Ensimmäiseksi haetaan yhteisymmärrys siitä, mikä on mennyt pieleen ja minkälainen vahinko on aiheutunut. Sitten sovitaan, miten vahinko korjataan, ja hoidetaan korjaavat toimenpiteet sovitusti ja viivyttelemättä”, selittää Honkanen.

Pieleen menneessä puukaupassa metsänomistajan kannattaa ottaa ensi yhteyttä metsäasiantuntijaan, jonka kanssa on sopimuksen tehnyt.

”Metsäasiantuntija hoitaa asiaa eteenpäin. Pyrimme ratkaisemaan nämä tapaukset nopeasti”, sanoo Honkanen.

Puukaupan ongelmatapauksissa myös metsänhoitoyhdistykset auttavat jäseniään.

MTK:n kevään Metsätutkaan vastasi 504 metsänomistajaa. Kyselyn toteutti Kantar Agri. Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.