• Tutkijat testaavat eri puiden sopeutumista uusiin olosuhteisiin Ruotsissa – tavoitteena ilmastoon sopeutuneet metsät

    Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkijat selvittävät, voisiko niin sanottu avustettu leviäminen olla keskeinen työkalu Ruotsin metsien sopeuttamisessa muuttuvaan ilmastoon.
    Ruotsalaistutkijat haluavat selvittää, kuinka pohjoiseen eri lehtipuulajeja voidaan siirtää ennen kuin ilmastosta tulee rajoittava tekijä.
    Ruotsalaistutkijat haluavat selvittää, kuinka pohjoiseen eri lehtipuulajeja voidaan siirtää ennen kuin ilmastosta tulee rajoittava tekijä. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Ympäristö
    16.8.202608:00
    Henna Lääveri

    Ilmasto muuttuu nopeammin kuin monet puulajit pystyvät luontaisesti sopeutumaan.

    SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet ) eli Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkijat selvittävät, voiko niin sanottu avustettu leviäminen olla keskeinen työkalu Ruotsin metsien sopeuttamisessa muuttuvaan ilmastoon.

    ”Perimmäinen kysymyksemme on, voimmeko siirtää lehtipuulajeja Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista pohjoisemmaksi auttaaksemme metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen”, kertoo aihetta tutkivassa ANAFOR -hankessa työskentelevä tohtoriopiskelija Samuel Aspalter.

    Lisää aiheesta
    • Lehmus on yksi puulajeista, joiden avustettua levittämistä pohjoisemmaksi pohditaan.

      Metsä | Ruotsissa tutkitaan puulajien avustettua leviämistä

    Puulajit ovat SLU:n mukaan aiemminkin reagoineet ilmastonmuutokseen levittäytymällä vähitellen uusille alueille. Nykytilanteessa ongelmana kuitenkin on se, että ilmasto muuttuu nopeammin kuin monet lajit pystyvät liikkumaan luonnostaan.

    Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan lajien aktiivista siirtämistä nykyiseltä levinneisyysalueeltaan alueille, joiden odotetaan sopivan niille tulevaisuudessa.

    Kyse ei ole vieraiden puulajien tuomisesta muilta mantereilta, vaan eurooppalaisten lajien auttamisesta asettumaan paikkoihin, joihin ne lopulta pystyisivät pääsemään omin avuin, jos ilmastonmuutos ei olisi niin nopeaa.

    ”Perimmäinen kysymyksemme on, voimmeko siirtää lehtipuulajeja Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista pohjoisemmaksi auttaaksemme metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.”

    Samuel Aspalter

    Avustetun muuton toimivuutta testataan käytännössä perustamalla 20 koealaa 10 eri puolille Ruotsia. Yhdessä paikat kattavat laajan lämpötilagradientin, jonka vuotuinen keskilämpötila on noin 8–2 astetta. Lämpötilagradientilla tarkoitetaan lämpötilan muutosta tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä.

    Tutkimusasetelma mahdollistaa kahdeksan eri lehtipuulajin reagoinnin tutkimisen erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Pelkkien mallinnusten sijaan idea halutaan testata käytännössä kentällä.

    ”Halusimme laajan ilmastogradientin, jotta voisimme nähdä, miten puut selviytyvät sekä nykyolosuhteista että äärimmäisemmistä ilmasto-olosuhteista”, Aspalter kertoo tiedotteessa.

    Koepaikkojen väliset erot ovat SLU:n mukaan jo selvät. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Västerbottenin läänissä sijaitsevassa Vindelnissä lehtipuita on huomattavasti vähemmän, ja maisemaa hallitsevat kuusi, mänty, koivu ja haapa.

    Tutkijat haluavatkin selvittää, kuinka pohjoiseen eri lehtipuulajeja voidaan siirtää ennen kuin ilmastosta tulee rajoittava tekijä.

    Avustettu leviäminen on SLU:n mukaan herättänyt kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta. Se tuo mukaan kuitenkin myös liudan kysymyksiä. Voivatko tietyt lajit muuttua vieraslajeiksi? Voivatko puut, jotka aluksi näyttävät voivan hyvin, myöhemmin kokea ongelmia kuivuuden, pakkasen tai muiden äärimmäisten sääilmiöiden aikana?

    Näiden kysymysten selvittämiseksi ANAFOR-hanke yhdistää ekologista tutkimusta oikeustieteellisiin ja yhteiskuntatieteellisiin näkökulmiin.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Metsähallitukselle männiköiden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on tärkeää, sillä valtaosa valtion metsistä on mäntyvaltaisia. Kuvituskuva.

      Metsänhoito | Mänty voisi jopa hyötyä ilmastonmuutoksesta Suomessa: Tutkimushanke selvittää männyn sopeutumista lämpenevään ilmastoon

    • Ruotsalaisia metsänomistajia kannustetaankin istuttamaan havupuiden lisäksi esimerkiksi tammea, joka on tietyissä metsätyypeissä havupuita palonkestävämpi. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Ruotsalaistutkijat: Lämpenevä ilmasto ei tuo mukanaan vain kuivuutta

    • Ruotsissa satsataan jopa raidan jalostamiseen.

      Metsänhoito | ”Vaahtera, harmaaleppä, tervaleppä, haapa, raita, pihlaja...” – Ruotsi aloittaa mittavan lehtipuiden jalostusprojektin

    Artikkelin aiheet
    ilmastonmuutos
    metsä
    puulaji
    Ruotsi
    avustettu leviäminen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä