

Venäläisen puuntuonnin loppuminen ja polttoturpeen käytön vähentäminen ovat lisänneet energiapuun kysyntää erityisesti Itä-Suomen alueella. Pakkastalven kiihdyttämä hakkeen kysyntä on pitänyt haketusurakoisijat kiireisinä.
Kuhmolainen 1990-luvulta lähtien Pohjois-Karjalassa toiminut metsäkoneurakoitsija KJ Konetimber Oy laajensi toimintaansa metsäenergian korjuuseen pari vuotta sitten. Yrityksellä on toimipiste Joensuussa ja palveluksessaan kolme energiapuun ostajaa.
”Olemme hyödyntäneet alihankkijoita energiapuunkorjuussa ja haketuksissa. Haasteita on ollut sopivan kaluston löytämisen lisäksi riittävän haketuskapasiteetin saamisessa”, yrittäjä Jukka Karppinen kertoo.

Jukka Karppisen isä Voitto Karppinen aloitti metsäkoneurakoinnin Kuhmossa vuonna 1965. Karppinen on ollut mukana toiminnassa vuodesta 1987 lähtien. Energiapuun korjuun ja haketoimituksien aloittamisen jälkeen yrityksen liikevaihto on yli kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana.
Ammattitaitoisten työntekijöiden saanti on yksi toiminnan kehittämisen ongelmista.
”Ammattitaitoisista harvesteri- ja metsäkoneenkuljettajista on metsäalalla yleisesti pulaa, vaikka koulutukseen on panostettu.”
Syynä kuljettajapulaan on maaseudun pienentyneiden nuorten ikäluokkien ohella koulusta valmistuneiden hakeutuminen muihin töihin tai opiskelun jatkaminen.
”Ammattitaitoisista harvesteri- ja metsäkoneenkuljettajista on metsäalalla yleisesti pulaa, vaikka koulutukseen on panostettu.”
Energiapuun korjuu tarjoaa hakkuuvarustuksen kaivinkoneeseen asentaneille kaivinkoneurakoitsijoille mahdollisuuden lisätulojen hankintaan hiljaisella talvikaudella.
Meneillään olevana talvena hakkeen kysyntä on ollut Joensuun seudulla niin kovaa, että toimitukset ovat nielleet kaiken sen hakkeen minkä yritys on ehtinyt tekemään. Konetimberin yhteistyökumppanina on kuopiolainen Itä-Suomen biomassa, joka vastaa Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen haketoimituksista.
”Toimitamme voimalalle keskimäärin 8–10 rekallista metsähaketta vuorokaudessa ja voimalan prosessi pystyy polttamaan osan hakkeesta myös kuivaamattomana.”
Karppinen pitää tärkeänä sitä, että metsähakkeen raaka-aineeksi kelpaavat pelkän kokopuun sijasta myös hakkuutähteet, vesakot ja joutopuuryteiköt.

Hakemassaa voidaan käyttää myös biopolttoaineen valmistukseen.
”Tällaista energiapuuta on aika hyvin saatavilla ja sillä vähennetään teollisuuden tarvitseman kuitupuun polttamista”, Karppinen tähdentää.
Energiapuun lisääntynyt kysyntä tarjoaa Karppisen mukaan metsänomistajille taloudellista tuottoa ja tilaisuuden laittaa nuoria metsiään kasvukuntoon. Puusta maksettavaan hintaan vaikuttaa leimikkotyypin lisäksi sijainti. Puumassan mittauksena on käytössä hakkuukone-, vaaka tai tehdasmittaus.
”Usein käy niin, että kun menemme maaseutukylille korjaamaan energiapuukohdetta, niin naapurimetsänomistajat kiinnostuvat ja rohkaistuvat tarjoamaan korjuukohdetta omasta metsästään. Me myös kannustamme heitä siihen.”
”Energiapuuta on varastoitava kuivatukseen ja se puolestaan sitoo pääomaa pitkäksi aikaa.”

Haketusurakoinnin rasitteena on kalliiden laitteistojen hankintakustannusten lisäksi energiapolitiikan poukkoilevuus. Karppisen lähivuosien suunnitelmissa on parantaa yrityksen hakkeen toimitusvarmuutta omien haketuslaitteiden hankinnalla. Yrityksellä on jo oma rekkakuljetuskalusto käytössä.
”Uuden hakkurin hankinnassa puhutaan miljoonaluokan investoinnista ja se edellyttää pitkäaikaisien toimitussopimusten olemassaoloa. Muuten investointiin ei ole mitään järkeä lähteä.”
Energiapolitiikan luoma epävarmuus ja yleinen huono talouskehitys kiristävät rahoitusehtoja ja siten rahoituksen saamista.
”Energiapuuta on varastoitava kuivatukseen ja se puolestaan sitoo pääomaa pitkäksi aikaa.”
Puunkorjuun urakointi alkoi 1965 Kuhmossa
Toiminta laajeni Pohjois-Karjalaan 1994
Energiapuun korjuu ja haketoimitukset 2022
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
