Hartzissa Keski-Saksassa kirjanpainajat tuhosivat suuria määriä metsää 2020-luvun alussa. Kuva: Werner Bachmeier
Saksalainen professori: Metsien talouskäytöllä voidaan vähentää metsätuhoja ja hidastaa myös ilmastonmuutosta
Suojelua tarvitaan, mutta samaan aikaan Eurooppa tarvitsee entistä enemmän nuorta puustoa.TilaajalleMünchen
Professori Rupert Seidlin mielestä eurooppalainen keskustelu metsien talouskäytöstä on liian mustavalkoista. Kuva: Astrid EckertLue artikkelin tiivistelmä- Münchenin teknisen yliopiston professori Rupert Seidlin johtama laaja eurooppalainen tutkimus ennakoi, että ilman ilmaston lämpenemisen hillintää metsätuhojen määrä kasvaa 122 %, metsäpalot 183 % ja kirjanpainajatuhoja 83 % vuosisadan loppuun mennessä. Seidlin mukaan päästövähennykset ja aktiivinen metsien talouskäyttö voivat vähentää tuhojen kasvua. Hän korostaa, että luonnon monimuotoisuuden vuoksi tarvitaan myös suojelua.
Jos ilmaston lämpenemistä ei pystytä mitenkään hidastamaan, tulipalojen, kirjanpainajien ja tuulen aiheuttamien metsätuhojen määrä yli kaksinkertaistuu (+122 prosenttia) vuosisadan loppuun mennessä.
Eniten (+183 prosenttia) lisääntyvät metsäpalot erityisesti Etelä-Euroopassa.
Pohjoisemmassa Euroopassa taas ilmaston lämpeneminen ja kuivuus lisäävät kirjanpainajatuhoja. Niiden määrän ennakoidaan kasvavan pahimmassa tapauksessa 83 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.
Kirjanpainatuhojen määrä voi kasvaa jopa 83 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Tämä käy ilmi laajasta yhteiseurooppalaisesta tutkimuksesta jota on tehty Münchenin teknisen yliopiston (TUM) ja professori Rupert Seidlin johdolla. Suomesta Luke osallistui hankkeeseen.
Seidlin mukaan eurooppalaisen ilmasto- ja metsäpolitiikan kannalta oleellisin tulos on, että tuhojen kasvua ei voida kokonaan pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa merkittävästi.
Professori tähdentää, että tutkimuksen perusteella minkäänlaiseen ”antautumiseen” ei ole syytä.
”Jos päästöjä pystytään lähivuosikymmeninä vähentämään ja päästään lähelle hiilineutraalia tilannetta, myös metsätuhojen määrän kasvu taittuu”, hän korostaa.
Käytännössä se tarkoittaisi, että jos ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin pysäyttämään noin kahteen asteeseen, metsää tuhoutuisi vuoteen 2100 mennessä vain noin kolmannes enemmän kuin vuosina 1986–2020. Silloin nähtiin tuhojen suurin kasvu 170 vuoteen.
Ilmaston lämpeneminen lisää eniten metsäpaloja Euroopassa. Kuva Savukosken paloista kesältä 2025. Kuva: Lapin pelastuslaitosRupert Seidlin johtamassa poikkeuksellisen laajassa tekoälytuettuihin simulaatioihin perustuvassa tutkimuksessa ei suoraan oteta kantaa siihen, miten metsien talouskäyttö vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ja sitä kautta metsätuhojen määrään.
”Minulle tutkimus kuitenkin osoittaa, että me emme pysty ratkaisemaan ilmasto-ongelmaamme metsien ja niiden muodostaman hiilinielun kautta. Päästöjen vähentäminen on avainasia”, Seidl alleviivaa.
Aktiivisella metsien talouskäytöllä ja metsänhoidolla tuhojen määrä saadaan kääntymään laskuun.
Hänen mukaansa toisessa, vasta alkuvaiheessa olevassa tutkimusprojektissa on pystytty todistamaan, että aktiivisella metsien talouskäytöllä ja metsänhoidolla tuhojen määrä saadaan kääntymään laskuun.
”Silti me tarvitsemme tietysti myös suojelua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi”, müncheniläisprofessori painottaa.
”Puun talouskäytön merkittävä vähentäminen ei kuitenkaan vaikuta myönteisesti metsätuhojen määrään, koska silloin meillä on entistä enemmän tuhoille altista vanhaa metsää. Se, että Saksassa tai Suomessa iso osa metsistä on talouskäytön piirissä, auttaa sopeuttamaan metsiä nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin”, hän erittelee.
Myrskytuhojen määrä voi kasvaa vielä paljon enemmän kuin mitä, tuoreessa tutkimuksessa ennakoidaan. Kuva: Rami MarjamäkiSeidl karsastaa mustavalkoista väittelyä siitä, miten radikaalisti hakkuita pitäisi ilmastosyistä vähentää.
”Metsien talouskäytöllä on paljon myönteisiä vaikutuksia varsinkin näinä aikoina, kun näemme, miten suuria ongelmia voimakas riippuvuutemme öljystä aiheuttaa.”
TUM:n vetämässä tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka ilmaston lämpeneminen lisää nimenomaan metsäpaloriskiä voimakkaasti erityisesti Etelä-Euroopassa, myös pohjoisemmalle vyöhykkeelle voi muodostua alueita, joissa toistuvia metsäpaloja on yhä enemmän.
”Tätä saattaa tapahtua muiden muassa Etelä- ja Kaakkois-Suomessa”, Seidl muistuttaa.
Metsätuhojen ennakoivaa monitorointia ja niiden vaikutusten arviointia on syytä lisätä.
Hänen johtamansa tutkimusryhmän viesti eurooppalaisille päättäjille on, että nopeasti kasvavien metsätuhojen vaikutus olisi syytä ottaa paremmin huomioon, kun hiilinieluihin, biotalouteen ja ympäristön monimuotoiseen vaikuttavaa politiikkaa linjataan.
Seidlin mukaan yhteiseurooppalaista metsätuhojen ennakoivaa monitorointia ja niiden vaikutusten arviointia on syytä lisätä.
Käytännön metsäpolitiikan on kuitenkin tutkijoiden mielestä oltava ennen ja jälkeen metsätuhojen pitkälti kansallista. Kaikki käytännön toimenpiteet eivät ole käyttökelpoisia kaikilla metsävyöhykkeillä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
