• Metsätaitokilpailuihin halutaan uusia osallistujia – Hartolassa kilpaili alan ammattilaisia ja muutama metsänomistaja

    Metsätaitokilpailut ovat vapaaehtoisten ponnistus. Uusia osallistujia pitäisi saada mukaan myös metsänomistajista.
    Tilaajalle
    Juho Wirkkala ja Aulis Mäntynen keskittyvät kilpailuun. Taustalla järjestäjä Pentti Ripatti rajaa maa-ampiaispesää kisa-alueen ulkopuolelle.
    Juho Wirkkala ja Aulis Mäntynen keskittyvät kilpailuun. Taustalla järjestäjä Pentti Ripatti rajaa maa-ampiaispesää kisa-alueen ulkopuolelle. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsänhoito
    26.8.202418:00
    Kristiina Antell
    Hartola

    Hartolan kirkonkylän liepeillä on elokuisena perjantaina odottava tunnelma. Metsätaitokilpailut Ekon yhteismetsässä ovat alkamassa.

    Kilpailujärjestelyt ovat olleet hartolalaisen Pentti Ripatin työ keväästä alkaen, taustalla on Itä-Hämeessä toimiva Vastuun metsäurheilun ponnistus. Ennen tapahtumaa apuna on ollut viitisentoista vapaaehtoista.

    Ripatti on kokenut metsätaitokilpailija, kuten lähes kaikki osallistujat. Hän on myös voittanut lajin Suomen mestaruuden. Nykyinen eläkeläinen on tehnyt pitkän uran Stora Enson metsänostajana Sysmässä, ja sen jälkeen toiminut yrittäjänä.

    ”Kävin 1970-luvulla muutamissa kilpailuissa, ja ajauduin tekemään kilpailuratoja. Silloin tehtävien valmistelu ja laskenta oli työläämpää kuin nyt, kun kuutiomäärät piti hakea taulukoista ja piirtää käyrät. Nykyisin mukana on metsätaito-ohjelma”, hän toteaa.

    Hartolan kilpailuihin osallistuu viitisenkymmentä metsätaitajaa. He ovat muutamaa lukuun ottamatta metsäalan ihmisiä. Myös metsänomistajat voivat osallistua metsätaitokilpailuihin, mutta heitä on paikalla vain kolme. Ikähaitari on parikymppisistä kahdeksankymppisiin. Enemmistö kilpailijoista on miehiä.

    ”Moni ei tiedä, että kilpailut ovat avoimia myös metsänomistajille.” Pentti Ripatti

    Ripatin mukaan osallistujamäärät ovat pienentyneet vuosien varrella.

    ”Nuorempia ei saada mukaan kisoihin, eikä heillä ole välttämättä taitoa tehtäviin”, hän arvelee ja heittää haasteen uusille tulijoille.

    ”Moni ei tiedä, että kilpailut ovat avoimia myös metsänomistajille. Jos he tietäisivät tästä, saataisiin kisoihin ehkä lisää osallistujia.”

    Satu ja Juho Wirkkala, äiti ja poika, ovat saapuneet kisoihin Keski-Pohjanmaan Toholammilta. Satu on metsätalousyrittäjä Metsän tähden tiimi oy:ssä. Juho työskentelee yrityksessä.

    ”Näitä kisoja ei montaa ole, käydään ehkä seitsemässä kisassa vuodessa. Tässä voi hioa ammattitaitoa ja näkee maailmaa”, kertoo Juho Wirkkala.

    Toholammilta on lähdetty matkaan jo aamukuudelta, jotta kisapaikalle ehdittiin kymmenen jälkeen. Kisapäivä on myös yrityksen virkistyspäivä.

    Kilpailujen pääjärjestäjä Pentti Ripatti on ollut metsätaitokilpailuissa mukana kilpailijana ja järjestäjänä 1970-luvulta alkaen.
    Kilpailujen pääjärjestäjä Pentti Ripatti on ollut metsätaitokilpailuissa mukana kilpailijana ja järjestäjänä 1970-luvulta alkaen. Kuva: Carolina Husu

    ”Kisoihin osallistuu vähän nuoria. Aloittelijat ovat samassa sarjassa kokeneempien kanssa. Olen silti päässyt joskus kakkossijalle”, kertoo 27-vuotias Juho, ja mainitsee erityisosaamisekseen mittaustehtävät.

    Kun metsätaitokilpailua seuraa metsässä, ymmärtää Satu Wirkkalaa, joka kertoo, mikä kilpailussa on parasta.

    ”Maastossa kaikki muu häviää, siellä unohtaa työkiireet.” Satu Wirkkala

    ”Maastossa kaikki muu häviää, siellä unohtaa työkiireet.”

    Tunnelma metsässä on tosiaankin harras, kun kilpailijat mittaavat puita relaskoopilla hiljaisuuden vallitessa.

    Lisähaastetta saa kiertämällä kilpailuja eri puolilla Suomea.

    ”Meillä on Keski-Pohjanmaalla paljon pienemmän puustot, erilaiset kasvit ja maastonmuodot kuin täällä etelässä”, Satu toteaa.

    Hän vahvistaa havainnon, että metsätaitokilpailujen osanottajajoukko on tiivis ja osallistujat tuntevat toisensa.

    ”Kisoja kiertää sama porukka. Ihmiset ovat tuttuja, ja harvoin näkee uusia kasvoja.”

    Metsätaitokilpailut

    Taustalla Suomen metsäurheiluliitto ry, jonka 12 alueellista piiriä järjestävät kilpailuja ympäri Suomen.

    Kilpailuja järjestetään kesäisin ja talvisin.

    Tänä vuonna kesäkuusta lokakuuhun 14 kilpailua, mukaan lukien SM-kisat Pietarsaaressa.

    Kilpailussa on taitosarja, yleinen sarja ja joukkuekilpailu.

    Taitosarjan kilpailuaika 90 minuuttia. Iän perusteella saa lisäaikaa.

    Yleisen sarjan kilpailuaika 80 minuuttia. Mukana tehtävien lisäksi suunnistus tai hiihto vuodenajasta riippuen. Iän perusteella saa lisäpisteitä.

    Kilpailun 22 kysymystä koskevat esimerkiksi metsätyyppiä, puuston pohjapinta-alaa ja kasveja.

    Apuna saa käyttää relaskooppia, taskulaskinta ja taulukkoa.

    Tehtävät ovat monivalintatehtäviä ja vastaukset kirjataan tehtäväkorttiin.

    Lähde: Suomen metsäurheiluliitto ry ja Pentti Ripatti

    Halsualainen Aapo Hietalahti on 84-vuotiaana kisan vanhimpia. Hän on tehnyt työuransa kunnan liikuntasihteerinä. Taustalla on vuosikymmenten kokemus kisoista ja lajin Suomen mestaruus vuodelta 2017.

    ”Tämä on elämäntapa. Samalla tulee liikuttua”, hän kertoo kisoihin osallistumisen syistä.

    Kisoihin lähempää ovat saapuneet pertunmaalainen Aulis Mäntynen ja joutsalainen Pentti Otava. He ovat metsänomistajia, ja molemmilla on kokemusta kisoista neljänkymmenen vuoden ajalta ympäri Suomea.

    ”Aiemmin käytiin kisoissa enemmän, nyt harvemmin. Kisoja ei enää järjestetä niin usein”, kertoo Mäntynen.

    Hänen mukaansa huippuvuosina kilpailuun saattoi osallistua noin 700 kilpailijaa, ja sadan joukkoon pääseminen oli hyvä suoritus.

    ”Nyt parasta on vanhojen tuttujen näkeminen, ja mukana olo. Nuorempana pärjättiin aika hyvin”, hän jatkaa.

    ”Onnistuminen on päivästä kiinni, mutta karttuu kisojen myötä”, toteaa Otava.

    Kilpailuissa kertynyt taito on auttanut heitä metsänomistajina esimerkiksi uusien palstojen ostossa, kun on osannut arvioida, kuinka paljon hehtaarilla on puita.

    Erilaisia tapoja tehtäväkorttien tarkistamiseen on kokeiltu vuosien saatossa, mutta toimivimmaksi on todettu tuplatarkastus sabluunalla. Kuvassa Pekka Peltola, Juho Lahtinen ja Reijo Ikonen.
    Erilaisia tapoja tehtäväkorttien tarkistamiseen on kokeiltu vuosien saatossa, mutta toimivimmaksi on todettu tuplatarkastus sabluunalla. Kuvassa Pekka Peltola, Juho Lahtinen ja Reijo Ikonen. Kuva: Carolina Husu

    Kilpailijat lähtevät metsään sateen uhatessa. Mukana on relaskooppi, taskulaskin, kynä ja paperia. Vastaukset ilmoitetaan tehtäväkortille.

    Kilpailijoiden saavuttua maaliin kortit kuljetetaan erissä Hartolan kirkonkylän toiselle laidalle metsänhoitoyhdistyksen tiloihin tarkistettaviksi.

    Metsätaitokilpailut Hartolassa päättyvät palkintojenjakoon. Yleisen sarjan voiton vei Eero Thitz. Taitosarjan voitti Harri Simola.

    Lisää aiheesta
    • Metsätaitokilpailut tarjoavat hyvän mahdollisuuden kisailun ohessa oppia lisää suomalaisesta metsästä.

      Metsä | Suomalaisten metsätiedoissa on suuria aukkoja

    • Metsätaitokisa mittaa metsänomistajien taitoja monipuolisesti. Kuvassa metsänomistajat arvioivat koealan puuston pohjapinta-alaa relaskoopeilla.

      Kanta-Hämeestä löytyivät Suomen taitavimmat metsänomistajat

    • Naisten Suomen mestariksi nousi Tuula Kallinen. Seuraavat sijat ottivat Anu Porkka, Hannele Airola, Saini Jääskeläinen, Riitta Isoniemi ja Eila Laakko.

      Metsänomistajien metsätaidon Suomen mestaruudet menivät Keski-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle

    Artikkelin aiheet
    metsätaitokilpailut
    Hartola
    metsätalous
    metsänomistajat
    vapaaehtoistyö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla