

Hartolan kirkonkylän liepeillä on elokuisena perjantaina odottava tunnelma. Metsätaitokilpailut Ekon yhteismetsässä ovat alkamassa.
Kilpailujärjestelyt ovat olleet hartolalaisen Pentti Ripatin työ keväästä alkaen, taustalla on Itä-Hämeessä toimiva Vastuun metsäurheilun ponnistus. Ennen tapahtumaa apuna on ollut viitisentoista vapaaehtoista.
Ripatti on kokenut metsätaitokilpailija, kuten lähes kaikki osallistujat. Hän on myös voittanut lajin Suomen mestaruuden. Nykyinen eläkeläinen on tehnyt pitkän uran Stora Enson metsänostajana Sysmässä, ja sen jälkeen toiminut yrittäjänä.
”Kävin 1970-luvulla muutamissa kilpailuissa, ja ajauduin tekemään kilpailuratoja. Silloin tehtävien valmistelu ja laskenta oli työläämpää kuin nyt, kun kuutiomäärät piti hakea taulukoista ja piirtää käyrät. Nykyisin mukana on metsätaito-ohjelma”, hän toteaa.
Hartolan kilpailuihin osallistuu viitisenkymmentä metsätaitajaa. He ovat muutamaa lukuun ottamatta metsäalan ihmisiä. Myös metsänomistajat voivat osallistua metsätaitokilpailuihin, mutta heitä on paikalla vain kolme. Ikähaitari on parikymppisistä kahdeksankymppisiin. Enemmistö kilpailijoista on miehiä.
”Moni ei tiedä, että kilpailut ovat avoimia myös metsänomistajille.” Pentti Ripatti
Ripatin mukaan osallistujamäärät ovat pienentyneet vuosien varrella.
”Nuorempia ei saada mukaan kisoihin, eikä heillä ole välttämättä taitoa tehtäviin”, hän arvelee ja heittää haasteen uusille tulijoille.
”Moni ei tiedä, että kilpailut ovat avoimia myös metsänomistajille. Jos he tietäisivät tästä, saataisiin kisoihin ehkä lisää osallistujia.”
Satu ja Juho Wirkkala, äiti ja poika, ovat saapuneet kisoihin Keski-Pohjanmaan Toholammilta. Satu on metsätalousyrittäjä Metsän tähden tiimi oy:ssä. Juho työskentelee yrityksessä.
”Näitä kisoja ei montaa ole, käydään ehkä seitsemässä kisassa vuodessa. Tässä voi hioa ammattitaitoa ja näkee maailmaa”, kertoo Juho Wirkkala.
Toholammilta on lähdetty matkaan jo aamukuudelta, jotta kisapaikalle ehdittiin kymmenen jälkeen. Kisapäivä on myös yrityksen virkistyspäivä.

”Kisoihin osallistuu vähän nuoria. Aloittelijat ovat samassa sarjassa kokeneempien kanssa. Olen silti päässyt joskus kakkossijalle”, kertoo 27-vuotias Juho, ja mainitsee erityisosaamisekseen mittaustehtävät.
Kun metsätaitokilpailua seuraa metsässä, ymmärtää Satu Wirkkalaa, joka kertoo, mikä kilpailussa on parasta.
”Maastossa kaikki muu häviää, siellä unohtaa työkiireet.” Satu Wirkkala
”Maastossa kaikki muu häviää, siellä unohtaa työkiireet.”
Tunnelma metsässä on tosiaankin harras, kun kilpailijat mittaavat puita relaskoopilla hiljaisuuden vallitessa.
Lisähaastetta saa kiertämällä kilpailuja eri puolilla Suomea.
”Meillä on Keski-Pohjanmaalla paljon pienemmän puustot, erilaiset kasvit ja maastonmuodot kuin täällä etelässä”, Satu toteaa.
Hän vahvistaa havainnon, että metsätaitokilpailujen osanottajajoukko on tiivis ja osallistujat tuntevat toisensa.
”Kisoja kiertää sama porukka. Ihmiset ovat tuttuja, ja harvoin näkee uusia kasvoja.”
Taustalla Suomen metsäurheiluliitto ry, jonka 12 alueellista piiriä järjestävät kilpailuja ympäri Suomen.
Kilpailuja järjestetään kesäisin ja talvisin.
Tänä vuonna kesäkuusta lokakuuhun 14 kilpailua, mukaan lukien SM-kisat Pietarsaaressa.
Kilpailussa on taitosarja, yleinen sarja ja joukkuekilpailu.
Taitosarjan kilpailuaika 90 minuuttia. Iän perusteella saa lisäaikaa.
Yleisen sarjan kilpailuaika 80 minuuttia. Mukana tehtävien lisäksi suunnistus tai hiihto vuodenajasta riippuen. Iän perusteella saa lisäpisteitä.
Kilpailun 22 kysymystä koskevat esimerkiksi metsätyyppiä, puuston pohjapinta-alaa ja kasveja.
Apuna saa käyttää relaskooppia, taskulaskinta ja taulukkoa.
Tehtävät ovat monivalintatehtäviä ja vastaukset kirjataan tehtäväkorttiin.
Lähde: Suomen metsäurheiluliitto ry ja Pentti Ripatti
Halsualainen Aapo Hietalahti on 84-vuotiaana kisan vanhimpia. Hän on tehnyt työuransa kunnan liikuntasihteerinä. Taustalla on vuosikymmenten kokemus kisoista ja lajin Suomen mestaruus vuodelta 2017.
”Tämä on elämäntapa. Samalla tulee liikuttua”, hän kertoo kisoihin osallistumisen syistä.
Kisoihin lähempää ovat saapuneet pertunmaalainen Aulis Mäntynen ja joutsalainen Pentti Otava. He ovat metsänomistajia, ja molemmilla on kokemusta kisoista neljänkymmenen vuoden ajalta ympäri Suomea.
”Aiemmin käytiin kisoissa enemmän, nyt harvemmin. Kisoja ei enää järjestetä niin usein”, kertoo Mäntynen.
Hänen mukaansa huippuvuosina kilpailuun saattoi osallistua noin 700 kilpailijaa, ja sadan joukkoon pääseminen oli hyvä suoritus.
”Nyt parasta on vanhojen tuttujen näkeminen, ja mukana olo. Nuorempana pärjättiin aika hyvin”, hän jatkaa.
”Onnistuminen on päivästä kiinni, mutta karttuu kisojen myötä”, toteaa Otava.
Kilpailuissa kertynyt taito on auttanut heitä metsänomistajina esimerkiksi uusien palstojen ostossa, kun on osannut arvioida, kuinka paljon hehtaarilla on puita.

Kilpailijat lähtevät metsään sateen uhatessa. Mukana on relaskooppi, taskulaskin, kynä ja paperia. Vastaukset ilmoitetaan tehtäväkortille.
Kilpailijoiden saavuttua maaliin kortit kuljetetaan erissä Hartolan kirkonkylän toiselle laidalle metsänhoitoyhdistyksen tiloihin tarkistettaviksi.
Metsätaitokilpailut Hartolassa päättyvät palkintojenjakoon. Yleisen sarjan voiton vei Eero Thitz. Taitosarjan voitti Harri Simola.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
