Ulkoministeriö vastaa marja-alan viisumikritiikkiin: ”Jos se on tullut jollekin yllätyksenä, niin ei ole lukenut lehtiä”

Viime aikoina keskusteltua on käyty runsaasti marjanpoimijoiden viisumihakemuksista ja niiden kielteisistä päätöksistä.

Yhteensä noin 2100 thaimaalaispoimijaa haki kausityöviisumia Suomeen kuluvalle kesälle. Lopulta myönteisen päätöksen sai 123 poimijaa.

Se tarkoittaa, että vain vajaa kuusi prosenttia kaikista Suomen Bangkokin- edustustoon jätetyistä viisumihakemuksista hyväksyttiin.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan yksittäisiä syitä viisumihakemuksien hylkäämisen taustalle ei voida nostaa esiin.

”Kyseessä on kokonaisharkinta, jossa on useita eri syitä”, Tanner havainnollistaa.

Konsulipäällikön mukaan ministeriöllä on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa käytössään Lupa- ja valvontaviraston alaisen työsuojelun tarkastusraportteja. Raportit koskevat viime satokautta. Tämä on lisännyt tietoa marja-alan käytännöistä ja puutteista.

”Nyt meillä on ensimmäistä kertaa olleet nämä käytössä. Niillä on ollut tietty merkitys. Sitten, onhan se nyt ihan selvää, että aika suuri merkitys on näillä rikosprosesseilla, joita on oikealla ja vasemmalla.”

Tannerin mukaan joidenkin yritysten kohdalla on myös voitu vakuuttua siitä, ettei poimijoihin kohdistu erityistä hyväksikäyttö- tai velkaantumisriskiä. Näille yrityksille viisumeita on voitu myöntää.

Mikäli työnantaja on toiminnassaan pystynyt osoittamaan, että se on pysyvästi muuttanut käytäntöjään, on viisumeita voitu myöntää.

”Eihän me nyt ketään kiusata haluta. Että silloin, jos edellytykset ovat olleet olemassa, niin viisumit on myönnetty.”

Tanner havainnollistaa tilannetta mahdollisen esimerkkitapauksen avulla.

”Jos on esimerkiksi sitoutunut kustantamaan toimijoiden matkat niin, että he eivät siinä ennen jo tuloaan metsään velkaannu kohtuuttomasti, ja jos sen lisäksi sama yritys ei ole aktiivisesti epäiltynä esimerkiksi vakavista rikoksista ja siellä tarkastuskertomuksissa ei ole vakavia puutteita esitetty, niin tällaisista elementeistä on sitten rakentunut sellainen polku, jossa ne viisumit on voitu myöntää.”

Jos yritykseen kohdistuu esimerkiksi rikosepäilyjä tai sen tarkastuskertomuksissa on selviä puutteita, eivät viime hetken ”paikkaukset”, kuten äkillinen lupaus matkakustannuksien osittaisesta korvaamisesta enää auta.

”Sitten me ollaan jouduttu tekemään se johtopäätös, että emme voi vakuuttua siitä, että nämä ihmiset eivät tule hyväksikäytetyiksi, ja silloin viisumeja ei ole myönnetty.”

Vain hieman alle kuusi prosenttia kausiviisumia hakeneista thaimaalaispoimijoista pääsi käsittelystä läpi.  Kuva: Kimmo Haimi

Kausityölakia koskeva lakimuutos astui voimaan viime vuoden helmikuussa. Lakimuutoksen jälkeen yrityksen on tullut palkata poimijansa työsuhteeseen, jotta maahantulolupaa Suomeen on voitu hakea.

Edellisenä vuonna kausityöviisumi myönnettiin noin 2600 poimijalle.

Vuotta 2025 ei voi täysin verrata käsillä olevaan vuoteen, sillä osa hakemuksista käsiteltiin silloin Bangkokin lähetystön lisäksi Vietnamissa, Intiassa ja Nepalissa.

Määrän reipas lasku herättää silti kysymyksiä.

Osasyy siihen, miksi kuluvalle kaudelle viisumeita myönnettiin viime vuotta vähemmän, liittyy käytettävissä olevaan tietoon ja sen määrän kasvamiseen.

”Yksi syy on juuri ne työsuojelun tarkastuskertomukset, jotka tulivat lisäelementtinä tähän.”

Tanner painottaa, etteivät kyseiset raportit toimineet päätöksenteon ainoana pohjana, mutta toivat tarvittavaa lisäaineistoa.

Lisäksi marja-alaan kohdistuneista rikos- ja kartelliepäilyistä tiedetään aiempaa enemmän.

”On sitä tietoa ennenkin ollut, mutta ei ehkä sitten riittävästi.”

Lopuksi konsulipäällikkö vastaa marja-alan esittämään kritiikkiin koskien muutoksien yllätyksellisyyttä.

”Kun jotkut alan edustajat sanovat, että muutokset ovat tulleet yllätyksenä, niin siitä olen eri mieltä. Olemme signaloineet tämän niin selvästi, kuin olemme voineet. On ollut kaikilla tiedossa, että puutumme näihin asioihin myös viisumikäsittelyssä. Jos se on tullut jollekin yllätyksenä, niin ei ole lukenut lehtiä.”