
”Todella haastavassa tilanteessa ollaan”, toteaa Arktiset Aromit toiminnanjohtaja Birgitta Partanen marja-alan tilanteesta.
Vain 123 thaipoimijaa sai viisumin Suomeen. Viime vuonna poimijoita oli noin 3000.
Partasen mukaan ensimmäinen vaihtoehto ongelman ratkaisuksi on kannustaa suomalaiset marjametsään, toinen ulkomaisen marjan käyttö ja kolmas marjojen korvaaminen kokonaan jollain muulla, kuten hedelmillä.
Luonto sentään armahtaa, jos ulkoministeriö ei.
”Suomalaisten poimijoiden on ymmärrettävä se, että teollisuudelle myytävän marjan hinta ei voi olla sama kuin suoramyyty. Ostopisteisiin voi kuitenkin myydä puhdistamatonta marjaa, mikä säästää poimijoiden aikaa.”
Jos mustikkaa tuotaisiin ulkomailta, voisi tuontimaita olla muun muassa Baltian ja Itä-Euroopan maat.
”Itse en toivo, että ulkomaisilla marjoilla korvattaisiin kotimaista. Meillä on kuitenkin niin hyvä kotimainen marja, että pitäisi nyt päättäjienkin ymmärtää, että tähän puoleen kannattaa panostaa, eikä lyödä kapuloita rattaisiin.”

Marjasato on tänä vuonna runsas.
”Luonto sentään armahtaa, jos ulkoministeriö ei.”
Partanen moittii ulkoministeriön toimintaa.
”Ulkoministeriön viestintä ja toimenpiteet ovat olleet erittäin pahasti myöhässä.”
Päätökset tulivat, kun poimintakausi oli jo käynnistymässä. Yritykset olivat valmistautuneet tuhansia poimijoita varten aivan turhaan.
”Nämä olisi pitänyt pystyä selvittämään jo ennen tätä kasvukautta. Nyt on tehty ihan mielettömästi turhaa työtä. Aivan edesvastuutonta toimintaa ulkoministeriöltä.”
Partasen mielestä ulkoministeriön linja on liian tiukka.
”Ehdottomasti liian tiukka. Siinä viitataan yli kahden vuoden takaisiin rikkeisiin, joista ei ole vielä edes lainvoimaisia tuomioita. Kaksi vuotta ollaan oltu työsuhteessa ja poimijat ovat päässeet todella hyville ansioille. Nyt on ammuttu tykillä itikkaa.”
Ulkoministeriö perusteli kielteisiä päätöksiä sillä, että viisumien käsittelyssä oli tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa.
Viisumihakemusten käsittely on lakiin perustuvaa julkisen vallan käyttöä. ”Lain mukaan ulkoministeriö ja Suomen ulkomaanedustustot ovat velvollisia torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa silloin, kun niihin viittaavia seikkoja ilmenee”, toteaa yksikön päällikkö Katja Luopajärvi ulkoministeriön tiedotteessa.
Koko jalostusketju kärsii poimijoiden vähyydestä.
”Hurjan paljon tämä aiheuttaa hankaluuksia ja kustannuksia koko marjaketjuun. Se työllistää yli 3000 henkilöä ja nyt siellä on moni työpaikka vaarassa.”
Iso osa poimituista marjoista menee vientiin. Luomuluonnonmarjat ovat yksi vientivalttimme. Niitä saadaan sertifioiduilta luomukeruualueilta, joista pääosa sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla.
Luomumustikka menee suurelta osin jalostukseen ja vientiin, koska muualla sille on kysyntää. Partasen mukaan etenkin luomumustikan keruussa organisoitu poiminta on hyvin tärkeässä roolissa.
”Luomulaatuisuuden varmistaminen yksityisiltä poimijoilta on huomattavasti haastavampaa.”
Marjojen hinnoissa ei ole enää juurikaan nousuvaraa.
”Jalostusketjussa on monta välikättä ja kukin haluaa osansa tuotoista. Siellä ei välttämättä ole varaa nostaa hintoja. Pakastemarja sen sijaan sallii mahdollisesti pienen hinnan noston vielä.”
Partanen muistuttaa, että marjojen poimimisessa on muitakin hyötyjä kuin raha. Metsässä olo muun muassa laskee stressihormoni kortisolin tasoa. Marjastuksesta saatava tulo on lisäksi verotonta.
”Otetaan suomalaiset tästä tilanteesta nyt yhteisvastuu ja turvataan marjaketjun työpaikat.”
Arktiset Aromit ry on 1993 perustettu luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, joka toiminnallaan edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä sekä parantaa tuotteiden laatua. Heillä on myös marjakaverikampanja Facebookissa, jossa itselleen voi löytää marjastusseuraa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
