Moneen tarkoitukseen sopivista drooneista saattaa jatkossa olla apua myös hirvituhojen torjunnassa. Kuva: Kimmo Haimi
Tämä aine torjuu taimikon hirvituhot – seuraavaksi selvitetään, voiko sitä levittää ilmasta käsin
Uusi hanke valjastaa tekoälyn ja droonit hirvituhojen torjuntaan.Tilaajalle
Hirvituhojen ehkäisyyn etsitään uusia keinoja. Kuva: Jaana KankaanpääHirvieläinten aiheuttamien taimituhojen kimppuun käydään uusin eväin. Tuoreessa hankkeessa tutkitaan, onnistuisiko tuhojen vähentäminen tekoälyn ja syönninestoaineen droonilevityksen avulla.
Hirvieläimet aiheuttavat taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä arviolta kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Erityisesti männyn ja rauduskoivun taimikoihin kohdistuvat hirvivahingot voivat olla mittavia.
”Hirvet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja taimikoissa niillä alueilla, joille ne jäävät talvehtimaan. Usein hirvivahingot myös toistuvat samoilla talvilaidunalueilla vuodesta toiseen”, kertoo Hirvidrone -hankkeen projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.
Männyntaimikkoihin kohdistuvan hirvivahinkoriskin vuoksi Suomessa on istutettu kuusta niillekin paikoille, joille se ei luontaisesti sovi.
Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen ehkäisemiseksi metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien käyttöön.
”Hirvivahinkoja ehkäisemällä voidaan edistää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalle. Tämä tukee metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa sekä mahdollisuuksia selvitä myös muista metsätuhoista”, Wallius sanoo.
Lampaanrasvasta valmistettu syönninestoaine torjuu hirvivahinkoja melko tehokkaasti.
Venla Wallius
Hirvivahinkoja voidaan torjua melko tehokkaasti levittämällä biopohjaista, lampaanrasvasta valmistettua syönninestoainetta taimiin. Levitys on kuitenkin työlästä ja aikaa vievää, sillä se on pääsääntöisesti tehty käsin reppuruiskun avulla.
Viime syksynä tehty lakimuutos kasvinsuojeluainelakiin mahdollistaa syönninestoaineen droonilevittämisen. Se voi tulevaisuudessa luoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan.
”Lakimuutos mahdollistaa uudenlaisen koetoiminnan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia käytännön ratkaisuja tämä tuo mukanaan”, Wallius toteaa.
HirviDrone -hankkeessa tutkitaan, miten syönninestoainetta voidaan levittää valittuihin taimiin ilmasta käsin. Lisäksi hankkeessa selvitetään, kuinka tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää taimikoiden kartoittamisessa ja käsiteltävien taimien tunnistamisessa.
Tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen ehkäisemiseksi erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.
EU-rahoitteisen hankkeen takana ovat Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Suomen riistakeskus.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
