Euralainen kasvualustoja valmistava Biolan on kehittänyt uudenlaisen valmistusprosessin, jolla kasvualustoiden ja kuivikkeiden raaka-aineena käytetään turpeen sijasta mäntyhaketta. Laitos on valmis ja sitä esiteltiin helmikuun toisella viikolla.
Kesällä 2021 käynnistynyt hanke on viety läpi pikavauhtia osin siksi, että rakentamiseen saadun avustuksen aikataulu oli kireä. Alunperin kustannuksiksi laskettiin 5,8 miljoonaa ja valtio myönsi siihen 40 prosentin tuen. Koronan ja sodan takia kustannukset paisuivat yli 7 miljoonaan euroon, mutta tuki ei noussut vastaavasti, kertoo toimitusjohtaja Teppo Rantanen Biolanilta.
Turve tuskin häviää kasvualustoista, mutta rinnalle tarvitaan uusia materiaaleja.
Odotukset ovat korkealla. Biokuitulaitos on yhtiölle historian suurin investointi, Rantanen toteaa. Hän arvelee, että turpeen saatavuus heikkenee kasvualustojen tekemiseen ja vaihtoehtoja tarvitaan.
Rantasen mukaan maa- ja metsätalousministeriöltä saatu avustus oli keskeistä hankkeen käynnistämisessä ja toteutumisessa.
Biolan on kehittänyt prosessin, jossa mäntyhakkeesta pystytään poistamaan siinä luontaisesti olevia kasvua haittavia aineita. Haketta kuumennetaan ja paineistetaan hiertämisen yhteydessä. Laitos on sen verran uniikki, että esittelytilaisuudessa sitä ei saanut kuvata. Vastaavaa ei löydy Suomesta eikä muualtakaan.
Euralainen perheyhtiö, Kariniemen suvun omistuksessa.
Perustettu vuonna 1974 Kariniemen sisaryritykseksi jalostastamaan kananlantaa. Mullan tuotanto alkoi 1985.
Konserniin kuuluu 11 yritystä Suomessa ja ulkomailla (Viro, Kiina, Ruotsi)
Emoyhtiön liikevaihto 32,4 miljoonaa euroa (2021)
Liikevoitto 1,14 miljoonaa euroa (2021)
Työntekijöitä 76 (2021)
Kehittää, valmistaa ja markkinoi kasvualustoja, lannoitteita ja maanparannusaineita sekä ekologiseen asumiseen liittyviä laitteita kuten kompostoreja ja jäteveden käsittelylaitteita.
Laitoksen testiajot alkoivat syksyllä ja tuotantoon se saatiin vuoden vaihteessa, joten ”käynnistysnappia” ei nyt päästä painamaan, vaikka laitoksen avajaisia vietetään, totesi tekninen johtaja Petri Konttinen Biolanilta.
Konttisen mukaan mäntyhake ostetaan Pihlavan sahalta. Puun markkinatilanne tuntuu Biolanilla. Metsäyhtiöt haluavat käyttää itse kaiken puun, myös sivuvirrat, mutta Konttinen luottaa, että mäntyhaketta riittää.
Puun käyttö kasvaa sitä mukaa, kun mäntypohjaisen turvealustan menekki lisääntyy. Tavoite on, että 4–5 vuoden päästä hierrettyä mäntykuitua tuotetaan 200 000 irtokuutiota. Määrä vastaa nykyistä kasvuturpeen käyttöä Euran tehtaalla.
Biolan on testannut likimain kaikkia puulajeja ja mänty on osoittautunut ylivoimaiseksi raaka-aineeksi, kertoo tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell Biolanilta.
Pajua ja muita lehtipuita on myös ehdotettu, mutta testeissä ne eivät pärjännet likikään männylle, Fontell kertoo.
Fontellin mukaan biokuitutehdas on saatu toimimaan jopa paremmin kuin etukäteen odotettiin. Lopputuotteet ovat laadukkaita ja niitä otetaan käyttöön keväällä myyntiin tulevissa tuoutteissa.
Biokuitulaitos tuottaa alkuvaiheessa puukuitua sekä puukuiden ja suobiomassan sekoitusta. Seossuhdetta voidaan säätää asiakkaan toiveiden mukaan.
Suobiomassalla tarkoitetaan suon pinnasta kuorittua sammalta. Sammalmatto uusiutuu 10–20 vuodessa.
Biolan on edustanut kiertotaloutta alusta saakka, kun broilerinlantaa alettiin jalostaa puutarhureille. Uusi tuotantolaitos jatkaa tätä pitkälle tulevaisuuteen. Emme odota lyhyen tähtäimen voittoja tästä, Rantanen toteaa.
Turve tuskin häviää kasvualustoista, mutta rinnalle tarvitaan uusia materiaaleja. Rantanen ja Fontell esittelivät hollantilaisen Wageningenin yliopistossa tehtyä selvitystä kasvualustojen raaka-aineista vuoteen 2050 mennessä.
Kasvualustujen tarve yli nelinkertaistuu maailmanlaajuisesti. Turpeen kulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 30 vuoden aikana, mutta etenkin puusta saatavat sekä suobiomassojen kaltaiset uudet raaka-aineet kasvattavat voimakkaasti osuuttaan.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
