Lasikuituveneet voivat aiheuttaa asbestin kaltaista haittaa levitessään ympäristöön

Lasikuitua on pidetty tähän asti harmittomana ja kestävänä materiaalina, mutta asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Viime aikoina lasikuitupäästöjen vaikutuksia vesiekosysteemeihin on tutkittu Brightonin yliopistossa.

”Pelkään, että materiaalia voi verrata asbestiin. Lasikuitu käyttäytyy samalla tavoin kuin asbesti. Se on samanlaisista hienoista kuiduista koostuva ainetta. Jos hienoinen lasikuitu päätyy kudoksiin, kuten keuhkoihin, sitä ei ole helppo sieltä poistaa”, sanoo Corina Ciocan, joka on yliopiston tutkimusryhmää vetävä ekotoksikologi.

Lasikuitu on erittäin monipuolinen materiaali, jolla on valtava määrä sovelluksia ja käyttötarkoituksia. Lasikuituveneet ovat monille tutuin tuote.

Brightonin yliopiston tutkimuksen mukaan lasikuidulla on dramaattinen vaikutus eläinplanktoniin, joka on tärkeä ravinnonlähde kaloille. Pienenpienet lasikuitupartikkelit saastuttavat rannikoita erityisesti satamien ja telakoiden lähistöllä.

Ryhmän tutkimuksessa lasikuidulle altistuneet eläinplanktonit vajosivat ylimääräisen painon takia pohjalle alle kahdessa tunnissa. Pohjalle vajotessaan lasikuitu päätyi ostereihin ja simpukoihin.

”Partikkelit eivät käytännössä koskaan häviä ympäristöstä vaan hajoavat yhä pienemmiksi hiukkasiksi ja siirtyvät ravintoketjussa lopulta ihmisiin.”

Tutkija Elina Yli-Rantala Tampereen yliopistosta kertoo, että asiaa on nyt alettu tutkia myös Suomessa keräämällä näytteitä hylättyjen veneiden ympäristöstä.

Kukkian lasikuituveneiden kierrätyskampanjan yhteydessä kerättiin näytteitä veneiden ympäristöstä tutkimusta varten. Kuva: Kukkian lasikuituveneiden kierrätyskampanja

”Lasikuitukomposiitti vanhenee kosteuden, uv-säteilyn ja mikrobiologisen toiminnan ansiosta. Myös mekaaniset iskut käynnistävät helposti veneessä vaurion, joka laajenee. Vaurion seurauksena mikromuoveja ja lasikuituja vapautuu ympäristöön.”

Hylätyt veneet voivat nostaa lasikuitupitoisuuksia vesistöissä ja rannoilla. Se, kuinka suuri ongelma on, on vielä hämärän peitossa.

Suomessa on 1,1–1,2 miljoonaa venettä, joista lasikuituveneitä on 720 000. Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon veneitä poistuu käytöstä vuosittain. Finnboat arvioi määräksi 800 venettä, kun taas ympäristöministeriön arvio on 10 000.

Luopioisten luontokeskus sai alueen aktiivisilta ihmisiltä yli 70 hylkyilmoitusta. Hylättyjä veneitä kerättiin lopulta Kukkialta 54 kappaletta. Kuva: Kukkian lasikuituveneiden kierrätyskampanja

Jotakin osviittaa antaa se, että Kukkiajärven rannalta Pirkanmaalta kerättiin pääosin talkoovoimin viime kesänä yhteensä 33 hylättyä lasikuituvenettä, 14 kuidutettua puuvenettä ja neljä muovivenettä.

Hylkyjen määrä yllätti jopa hankkeen vetäjät. Hankeväki toivoo, että heidän esimerkkinsä innostaisi muitakin keräämään hylättyjä veneitä pois rannoilta. Myös ympäristöministeriö haluaa vauhdittaa veneraatojen poistamista luonnosta.

Traficomin tarkastaja Jyrki Ranta-ahon mukaan lasikuituveneet yleistyivät 1960–70-luvulla. Sitä ennen puuveneet päätyivät juhannuskokkoihin.

”Lasikuituveneiden ongelma on se, että niiden kierrätys on vaikeampaa ja veneet ovat usein pitkäikäisempiä kuin ostajansa, jolloin veneen omistussuhteet hämärtyvät ja ne jäävät rannoille.”

Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo ei näe ongelmaa yhtä pahana, sillä hänen mukaansa suuri osa valmistetuista lasikuituveneistä on edelleen käyttökelpoisia.

Kukkian hankkeen loppuseminaarissa muistutettiin, että veneen hyvä hoito ja elinkaaren pidentäminen on paras ympäristöteko.

”Sinällään lasikuitu ei itsessään ole ongelma, sillä lasikuituveneet voidaan nykyisin hävittää Kuusakoski oy:n toimesta niin, että komposiitti hyödynnetään sementin valmistuksessa”, hylkyhankkeen vetäjä Leena Ilmola muistutti.

Painavien veneenraatojen kuljetus vaatii sekä osaamista että kuljetusvälineistöä. Kuva: Kukkian lasikuituveneiden kierrätyskampanja

Painavien veneenraatojen kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Ruotsissa on koko maan kattava järjestelmä veneiden vastaanottoon ja purkuun.