”Koneita saa tehtaalta lisää, mutta kuljettajista alkaa olla pula”, sanoo Stora Enso Suomen metsäjohtaja Janne Partanen

Stora Enso on lopettanut kaikki Venäjän-toimintonsa. Miten Venäjän-puun tuonnin loppuminen vaikuttaa puunhankintaanne Suomessa?

Toimme Venäjältä aikaisemmin noin kaksi miljoonaa kuutiota koivukuitua ja reilut puoli miljoonaa kuutiota havuhaketta omilta sahoiltamme. Nuo 2,5 miljoonaa kuutiota ovat olleet reilut kymmenen prosenttia kaikesta puunhankinnastamme.

Korvaamme Venäjän-puun ensisijaisesti suomalaisella. Hyödynsimme maalis- ja huhtikuun erinomaiset korjuukelit täysimääräisesti ja teimme maaliskuussa kaikkien aikojen korjuuennätyksen. Nostimme myös ostotavoitteitamme ja käynnistimme markkinointitoimia, jotta saisimme lisättyä puukauppaa kotimaassa.

Miten uudet investointinne vaikuttavat kotimaisen raakapuun tarpeeseenne?

Oulussa vuoden 2020 lopussa käynnistynyt uusi kartonkikone lisäsi havupuun käyttöämme puoli miljoona kuutiota. Nyt selvityksen alla on myös Oulun toisen paperikoneen muuttaminen kartonkikoneeksi. Päätös tästä tehdään loppuvuoden aikana. Tämä muutos lisäisi puun käyttöä miljoonalla kuutiolla.

Muut lähiajan investointimme keskittyvät tehtaiden energiatehokkuuteen eivätkä vaikuta puunkäyttöön.

Pelkäätkö puupulaa?

Kyllä olen hieman huolissani tilanteesta. Venäjän-tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että aktiivisuuden metsissä pitää olla pysyvästi aiempaa korkeammalla tasolla. Puukaupan täytyy käydä, korjuun pyöriä ja autojen pitää pystyä toimittamaan puut tehtaalle ympäri vuoden.

Korjuuresurssien riittävyydestä on pidettävä hyvää huolta tulevina vuosina. Koneet kyllä riittävät ja niitä saa tehtaalta lisää, mutta kuljettajista alkaa olla pula.

Millaisia leimikoita ostatte nyt?

Venäjän-tuonnista luopuminen korosti erityisesti harvennusleimikoiden tarvetta. Haluamme nyt ostaa erityisesti kesäharvennuksia. Sahatkin pyörivät täydellä teholla, joten myös tukkileimikoita tarvitaan.

Talvileimikoillekin on viime talven ennätyskorjuiden jälkeen hyvät ostomahdollisuudet, mutta niiden kauppaa käydään vasta kesän jälkeen.

Ostohalukkuutemme säilyy vahvana läpi kuluvan vuoden. Hankinta-alueena meitä kiinnostaa koko Suomi.

Millä keinoilla saatte metsänomistajat innostumaan taimikoiden ja nuoren metsän hoidosta?

Ensimmäinen tehtävä on metsänomistajien tavoittaminen henkilökohtaisesti tai webinaarien kautta ja metsänhoitotöiden hyödyistä kertominen. Kun metsänomistajan kanssa pääsee keskustelemaan, se tuo yleensä tulosta. Hoitotöiden tilaaminen on metsänomistajalle helppoa, sillä se tapahtuu yhdellä sähköisellä allekirjoituksella. Tarjouksen taloudellisesta houkuttelevuudesta pitää tietysti huolehtia.

Metsurikapasiteettia nuorten metsien hoitoon meiltä löytyy riittävästi, sillä Tornator toteuttaa sopimuksemme mukaisesti nämä hoitotoimet.

Mitä ostomiehenne vastaa, kun myyjä vaatii kesäleimikkoonsa juurikäävän torjunnan?

Teemme juurikäävän torjunnan niille kohteille, joille laki sen edellyttää. Tänä kesänä noudatamme pääsääntöisesti poikkeusasetusta ja varmistamme tällä tavalla MMM:n linjauksen mukaisesti, että kantokäsittelyainetta riittää kriittisimmille kohteille lämpimimmän kauden aikana.

Puunkorjuuyritysten kannattavuus on heikkoa. Pidensitte omien urakoitsijoidenne laskujen maksuajan 30 vuorokaudesta 60 vuorokauteen. Miten hoidatte puunkorjuun, jos yrittäjät menevät konkurssiin?

Yrittäjäyhteistyö on varsin laaja kokonaisuus. Korjuutaksat ja maksuajat ovat siinä vain yksittäisiä asioita. Käytämme tällä hetkellä muitakin kuin 60 päivän maksuaikoja. Yrittäjä voi halutessaan saada pankkikumppanimme kautta maksut jo muutaman päivän sisällä. Tämä palvelu tietysti maksaa yrittäjälle jonkin verran.

Sopimusneuvottelut ovat aina tiukkoja ja pöydällä on monta asiaa. Yritämme pitää yrittäjiin tiivistä yhteyttä ja löytää tekijöitä, jotka parantavat yrittäjien tilannetta. Työn kausiluonteisuus on yksi ongelma. Olemme pyrkineet tarjoamaan yrittäjille ja heidän kuljettajilleen mahdollisimman paljon töitä myös kesäkaudelle.

Polttoaineen hintojen nopeaa nousua olemme kompensoineet yrittäjille. Tarkastelemme nyt polttoaineklausuulia kahden kuukauden jakson sijasta viikoittain. Tämä on ollut tärkeää erityisesti kuljetuspuolella.

Meillä on tällä hetkellä sopimukset noin 30 korjuuyrittäjän ja 35 kuljetusyrittäjän kanssa. Korjuuketjuja on 250.

Miten metsänomistajien epäoikeudenmukaisiksi kokemat HCV-kartat vaikuttavat puunhankintaanne?

Karttojen teettämisen taustalla kolme vuotta sitten oli FSC-sertifioinnin riskiarviointi, jossa todettiin, että Suomessa on riskinä luontoarvoltaan arvokkaiden kohteiden hakkaaminen.

Kun leimikko tulee meille tarjolle ja jos kartoista näemme, että se on HCV-alueella, käymme aina kohteella. Jos käynti osoittaa, että metsässä ei ole arvokkaita alueita, kaupassa toimitaan aivan normaalisti. Kun tunnistetaan luontoarvoja, toimenpide-ehdotukset mietitään sen mukaan. Jos kohdetta ei voida hakata, ohjaamme metsänomistajan Metso-suojelun piiriin, jotta hän saisi metsänsä suojeluarvoista korvauksen.

eMetsä-palvelumme kautta metsänomistaja pääsee katsomaan, onko omassa metsässä HCV-rajauksia. Pyrimme olemaan tässäkin asiassa mahdollisimman avoimia.

Ovatko EU-komission suunnitelmat suojelun ja sääntelyn lisäämisestä näkyneet metsänomistajien puunmyyntipäätöksissä?

Käsitykseni on, ettei sitä juuri ole tapahtunut. Suomalainen perhemetsätalous on pitkäjänteistä, ja hakkuut ja hoitotoimet tehdään silloin, kun niiden aika on. On kuitenkin tärkeää, että Euroopan unionin suunnitelmista keskustellaan avoimesti.

Mitkä ovat Stora Enson uuden metsien monimuotoisuusohjelman tärkeimmät teot?

Monimuotoisuusohjelma on laaja kokonaisuus, johon on koottu monia vastuulliseen metsänhoitoon ja ympäristöarvojen edistämiseen liittyviä toimia.

Yksi konkreettinen asia on suoalueiden ennallistaminen. Tavoitteenamme on ennallistaa viiden vuoden aikana tuhat hehtaaria suoalueita Itä- ja Etelä-Suomessa.

Kokeilemme myös metsänomistajille maksettavaa monimuotoisuuslisää, kun metsään jätetään ylimääräisiä tekopökkelöitä ja muita laho- ja jättöpuita. Maksamme puoli euroa lisähintaa hakatulta kuutiolta, jos jättöpuita jätetään enemmän kuin PEFC-sertifioinnin edellyttämä määrä. Ensimmäiset tällaiset kaupat on jo tehty.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Toissapäivänä kävin vaimoni ja lintukoirani kanssa metsälenkillä. Kävimme omalla pienellä suojelukuviolla katsomassa, onko siellä liito-oravan papanoita. Tänä keväänä emme niitä löytäneet.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2022.

Korjattu 10.6.2022 virheellinen virke ”Maksamme puoli euroa lisähintaa hakatulta kuutiolta, jos jättöpuita jätetään enemmän kuin metsälain edellyttämä määrä.” Lisähinta maksetaan PEFC-sertifioinnin edellyttämän määrän ylittävältä osalta, ei metsälain.