Villipakurin tarjonta laskee maailmalla – kova kysyntä innosti istutuksiin Kauhavalla, katso video ymppäyksestä

Kauhavan yhteismetsän luomusertifioiduista metsistä on kahden vuoden aikana kerätty kuusenkerkkiä ja männyn kuorta teollisuuden tarpeisiin. Varsinkin vientiin menevillä luonnon raaka-aineista jalostetuilla luomutuotteilla on kova kysyntä ja luomusertifiointi on usein myös myynnin edellytys.

“Keruukokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, keruulla on saatavissa lisäeuroja yhteismetsälle. Koko ajan haetaan myös uusia raaka-aineita, joita voitaisiin kannattavasti kerätä”, sanoo Arto Valkama, Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan sihteeri tiedotteessa.

“Metsien Luomusertifointi elää murrosta. Uusi EU -laki ja kansallinen asetus astuivat voimaan vuonna 2022. Molemmat antavat liikkumatilaa säätää käytännön ohjeistusta toimivaan suuntaan.”

Parasta aikaa MMM:n työryhmä kerää kokemuksia keruusta ja tarkentaa ohjeistusta. Luomusertifiointi ei rajoita metsien normaalia käyttöä, mutta yksittäiselle metsänomistajalle se on vielä varsin kallis.

”Toivottavasti sertifiointiin löydetään toimiva järjestelmä, jolloin myös pienet metsänomistajat voivat liittyä sertifiointiin mukaan”, Valkama sanoo.

Ymppäyksen aluksi Sanna Lampinen poraa koivuun reikää pakurikääpää varten. Kuva: Johannes Tervo

Kauhavan yhteismetsä aloittaa toukokuussa pakurinviljelyn Kääpä Forestin kanssa. Suomalaiset metsät ovat maailman puhtaimpia, ja niillä on valtava potentiaali tuottaa arvokkaita raaka-aineita, kuten pakurikääpää kestävällä tavalla.

Nyt käynnissä on pakurikäävän istutus eli ymppäys, kuten virallisesti kutsutaan.

Yhteismetsän hieskoivua kasvalle 1,2 hehtaarin palstalla ympätään noin 500 puuhun noin 2000 pakuriymppiä. Ensimmäinen sato on odotettavissa noin 10 vuoden ja toinen 18–20 vuoden kuluttua.

Onnistuessaan pakurin tuotannosta odotetaan hyvää lisätuloa yhteismetsälle. Pakuria saa kerätä vain metsänomistajan luvalla.

Pakurinviljelyn avulla metsästä saadaan lisätuottoa, ja samalla lisätään metsän monimuotoisuutta.

Pakuria kasvatetaan koivunrungoissa, jotka muuten harvennettaisiin kuitupuuna. Pakurinviljelyllä niistä saadaan korkeampi tuotto, ja samalla puun kiertoaikaa metsässä pidennetään.

Menetelmä pohjautuu Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen, jonka bioteknologiayhtiö Kääpä Biotechin metsäliiketoimintayksikkö Kääpä Forest on kaupallistanut.

Pakurikääpää sisältävää puutappi laitetaan porareikään ja kopautetaan puunuijalla koloonsa. Kuva: Johannes Tervo

Pakurinviljely on kehitetty elintarvike- ja ravintolisäalan tarpeita ajatellen. Arvokkaan villipakurin saatavuus on maailmanlaajuisesti ehtymässä, ja erityisesti luomukeruualueilta saatavaa pakurikääpää on jatkuvasti vähemmän tarjolla.

Siperian heikkolaatuinen pakurikääpä ei vastaa länsimaisten yritysten laatustandardeja, minkä takia Suomessa kasvavalle luomupakurille on runsaasti kysyntää.

Maailman luomukeruualueista 30 prosenttia sijaitsee Suomessa, ja Suomen pinta-alasta 38 prosenttia on luomukeruualuetta. Saavutettavilta alueilta luomulaatuinen villipakuri on pian kuitenkin kerätty loppuun, minkä takia pakurinviljely on keskeinen osa pakurin saatavuuden varmistamista.

"Meillä on kumppanit USA:ssa, Koreassa ja Kiinassa. Pakurinviljelyverkostomme kasvattamalle pakurille löytyy siis varma ostaja,” sanoo Kääpä Forestin metsäpalvelujohtaja Maria Suonpää.

Lopuksi pakurilla ympätty koivu merkitään värillä. Kuva: Johannes Tervo