• Minä päivänä kuusi kuuluu tuoda sisälle? MT:n lukijoilla vahvat perinteet – yksi päivä on ylitse muiden

    Kuusenhakuun liittyy usein perinteitä. Moni hakee kuusen joka vuosi samana päivänä.
    Joulukuusi on tärkeä osa jouluperinteitä. Suurin osa MT:n lukijoista hakee kuusen omasta metsästä ja tuo sisälle aattona tai aatonaattona.
    Joulukuusi on tärkeä osa jouluperinteitä. Suurin osa MT:n lukijoista hakee kuusen omasta metsästä ja tuo sisälle aattona tai aatonaattona. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Historia ja perinne
    18.12.202318:30
    Anniina Jokinen

    Valtaosa MT:n lukijoista tuo joulukuusen sisälle joulun aatonaattona. Näin tekee 36 prosenttia, selviää MT:n kyselystä. Reilu neljännes tuo kuusen sisälle vasta jouluaattona.

    Niin ikään reilu neljännes tuo kuusen kotiinsa joulunalusviikolla. 12 prosenttia vastaajista kertoo hakevansa kuusen jo ennen joulunalusviikkoa.

    Monelle kuusen hakemiseen kuuluu omat perinteensä. Puolet vastaajista pitää tärkeänä tuoda kuusi sisälle tiettynä samana päivänä.

    Moni vastaaja kertoo hakevansa joulukuusen omasta metsästä.

    ”Haen kuuseni metsänhoidollisin perustein”, sanoo eräs kyselyyn vastanneista.

    Vastakkaisiakin mielipiteitä löytyy.

    ”Ei oo oikea joulukuusi jos ei sitä ole haettu vieraan metsästä”, toteaa toinen vastaaja.

    Kuusen hakeminen aatonaattona voi helpottaa jouluaaton kiireitä.

    ”Kun joulukuusi on laitettu jo aatonaattona, voi aattona jo rauhoittua joulun viettoon. Työt on navetassa tehtävä joka päivä, niin kodin voi laittaa jouluun jo aikaisemmin”, kertoo lukija.

    Suurin osa MT:n kyselyyn vastanneista kertoo hakevansa kuusen omasta metsästä tai pihalta, mutta osa hankkii kuusensa torilta.
    Suurin osa MT:n kyselyyn vastanneista kertoo hakevansa kuusen omasta metsästä tai pihalta, mutta osa hankkii kuusensa torilta. Kuva: Sanne Katainen

    Muutama lukija paljastaa tekevänsä kuusenhakureissusta melkoisen operaation.

    ”Omasta metsästä käydään kuusi, syksyllä jo katsellaan valmiiksi joulukuusiehdokkaat. Sitten tarvotaan hangessa hakemaan ja kaatamaan, ei pidä olla liian helppoa.”

    ”Etsitään muka parempaa ja parempaa ja tarvotaan tunti toista umpihangessa ja lopulta päädytään siihen ensimmäiseen harvaoksaiseen/kenolatvaiseen tai muuten vain vinksahtaneeseen yksilöön.”

    ”Kun tyttäreni asuivat vielä kotona, heidän kanssaan haettiin kuusi yleensä aattoaamuna. Perinteeseen kuului, että kuusta valittiin huolellisesti. Monta yksilöä raakattiin, ennen kuin oltiin väsyneitä hangessa tarpomisesta ja aika kaukana tiestä. Sitten lopulta yleensä valittiin se, mihin silmä oli osunut ihan ensimmäisenä, ellei vastaan ollut tullut ihan huippuyksikköä. Oli ihan oma fiiliksensä tulla joulupuurolle, kun oli ulkoilusta hiki pinnassa, posket punaisina ja hyvä mieli.”

    Monilla muillakin kuusenhakuun liittyy mukavia perinteitä.

    ”Kuusi haetaan ajoissa metsästä ja hakuun liittyy makkaran paisto nuotiolla ja aikaisempien kuusenhakukertojen muistelu samalla makkaranpaiston kanssa.”

    ”Joka vuosi vähintään yksi koriste on uusi, esimerkiksi enkeli tai pallo. Yksi ei niin normaali koriste kuusessa on kirkkaanpunainen käyttämätön pikku öljykannu. Perinne alkoi jo 90-luvulta, kun perheenisä sen sinne sujautti koristelun yhteydessä. Kannu jakaa mielipiteitä saako se olla siellä vai ei.”

    Osa valitsee joulukuusen omasta metsästään metsänhoidollisin perustein.
    Osa valitsee joulukuusen omasta metsästään metsänhoidollisin perustein. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Osa vastaajista ei tuo enää lainkaan kuusta sisälle, vaan koristelee puun pihalle tai käyttää muovikuusta. Eräs vastaaja päätyi joulumäntyyn.

    ”Tänä vuonna puoliso ehdotti vitsinä joulumäntyä. Sitä saa mitä tilaa.”

    ”Kuusi tulee tai on tulematta. Miten mieli tekee.”

    ”Ei tuo enää joulukuusta sisälle. Terassilla valaistu kuusi ja sitä katsellaan.”

    ”Meillä on muovikuusi. Sama kuusi jo 20 vuotta.”

    Osa kertoo säilyttävänsä kuusen loppiaiseen asti. Jotkut syöttävät kuusen joulun jälkeen lampaille tai hevosille. Eräs lukija kertoo pitävänsä kuusen esillä helmikuulle saakka.

    ”Ennätykseni taitaa olla helmikuun puolivälissä. Komeat kasvaimet ovat kuusessani aina ennen poisvientiä. Puolisoni ei anna pitää valoja kuusessa enää helmikuun alun jälkeen.”

    MT:n kyselyyn vastasi 753 henkilöä. Kysely tehtiin mt.fi-verkkosivulla 14.–18.12.

    Lisää aiheesta
    • Joka toinen kotitalous valitsee joulupuuksi edelleen perinteisen metsäkuusen.

      Historia ja perinne | Joka toinen kotitalous valitsee yhä aidon joulukuusen – talvinen sää on jouduttanut kuusen hankintaa

    • Jouluhauki on kuulunut perinteisesti ainakin saariston joulupöytään.

      Erä | Voisiko muhkea jouluhauki olla joulupöydän uusvanha perinneherkku?

      Tilaajalle
    • Yhä useampi valitsee valmiiksi paistetun kinkun.

      Ruoka | Yhä useampi haluaa kinkun valmiiksi paistettuna – kunhan se on kotimaista

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää