• ”Tämä on liian helppoa”: Herkullisesta sienestä paikoittain huippusato

    Leppärouskua ei tarvitse ryöpätä, vaan sen voi paistaa suoraan pannulla.
    Leppärouskuja voi nimestään huolimatta löytää havumetsistä, sillä ne kasvavat kuusen ja männyn kumppaneina.
    Leppärouskuja voi nimestään huolimatta löytää havumetsistä, sillä ne kasvavat kuusen ja männyn kumppaneina. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
    Metsä|Marjat ja sienet
    4.9.202522:00
    Terhi Pape-Mustonen

    Leppärousku ei ole monillekaan sienestäjille kovin tuttu, sen osoittavat suositut sienestyspaikat. Muut ruokasienet häviävät, mutta leppärouskut jäävät. Huolimatta siitä, että kyseessä on erittäin hyvä ruokasieni.

    Ehkä intoa laimentaa myös se, että leppärousku voi olla hyvin toukkainen.

    Tällä hetkellä sientä voi löytää hyvin runsaasti ja suurin osa poimimistani oli täysin puhtaita. Sienten runsaus ja viileä ilma ovat varmaankin suojelleet rouskuja sienisääskiltä. ”Tämä on liian helppoa”, saaliin määrään tuskastunut sienikaverini tokaisi.

    Samantapainen ilmiö esiintyy ajoittain myös sikurirouskujen osalta. Sekin on sienestäjien huonommin tuntema, herkullinen ja suoraan pannulle sopiva rousku, jota voi löytyä metsästä niin paljon ettei koriin enää mahdu.

    Lisää aiheesta
    • Sikurirousku kuvattuna sateisena päivänä. Sieni kasvaa kuusikoissa.

      Marjat ja sienet | Tunnetko herkullisen sikurirouskun? Runsassatoista sientä ei tarvitse ryöpätä

    Leppärouskujen paras tuntomerkki on sen oranssi maitiasneste. Sienet ovat keskikokoisia ja niitä on kahta lajia: kuusen- (Lactarius deterrimus ) ja männynleppärousku ( Lactarius deliciosus).

    Leppärouskujen heltat ja jalka ovat oranssit.
    Leppärouskujen heltat ja jalka ovat oranssit. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

    Ensimmäisen lakki on tiheämpään vyöhykkeinen ja vihertävämpi kuin männynleppärouskulla. Leppärouskujen heltat ovat oranssit ja vahingoittuneista kohdista vihertävät, myös ontto jalka on oranssi. Malto on vaaleaa, pintaosistaan punertavaa tai vihertävää.

    Sienen nimen sana ”leppä” viittaa lehtipuun sijaan muinaissuomen verta tarkoittavaan sanaan johtuen erikoisesta maitiaisnesteestä. Neste muuttuu myöhemmin vihreäksi. Sienet ovat melko hauraita ja kolhiutuvat helposti, jolloin niiden kaunis oranssi väri tummenee.

    Sienen maku on mieto ja tuoksua kuvataan hedelmäiseksi.

    Kun sienen halkaisee jo metsässä, tulee mukaan poimittua vain siistejä yksilöitä. Samalla voi varmistaa, että maitiaisneste on oranssia.
    Kun sienen halkaisee jo metsässä, tulee mukaan poimittua vain siistejä yksilöitä. Samalla voi varmistaa, että maitiaisneste on oranssia. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

    Leppärouskuja voi löytää erityisesti vanhoista havumetsistä. Ruokaviraston mukaan männynleppärousku on kuusenleppärouskua harvinaisempi ja kasvaa etelämpänä. Satokausi alkaa usein jo heinäkuussa.

    Lisää aiheesta
    • Herkkutatti on yksi suosituimpia ruokasieniämme. Herkkutatin jalassa on vaalea verkkokuvio, joka näkyy parhaiten jalan yläosassa.

      Luonto | Ruokasieni vai myrkkysieni? Testaa tunnistatko toisiaan muistuttavat sieniparit!

      Tilaajalle

    Karvarousku ( Lactarius torminosus ) saattaa ensi näkemältä muistuttaa leppärouskuja, mutta lakin karvainen pinta sekä valkoinen ja kirpeä maitiaisneste paljastavat lajit.

    Leppärouskun puhdistus on helppoa: yleensä jalan leikkaaminen ja lakin harjaus riittää. Toukkaisuus kannattaa tarkistaa jo metsässä ja valita mukaan vain siistit yksilöt.

    Puhdistetut sienet voi paistaa pannulla ja joko valmistaa ruuaksi tai pakastaa. Ruokaviraston mukaan paras tapa säilöä sienet on kuivaaminen lakki helttojen suuntaan viipaloituna ja jalka halkaistuna.

    Leppärouskut ovat suosittuja ruokasieniä myös Keski- ja Etelä-Euroopassa.

    Lisää aiheesta
    • Metsän sienistä saa loihdittua herkkuja.

      Ruoka | Nyt sienestämään! 4 reseptiä, joita valmistat kantarellista, suppilovahverosta sekä herkkutatista

    • Tatinriesan valtaaman herkkutatin tunnistaa valkoisesta härmeestä sienen pinnalla.

      Luonto | Ruokamyrkytys herkkutateista? Sienestäjä, varo riesaa

    • ”Maitosieniä” eli rouskuja ryöpättiin ja säilöttiin suola­sieninä puusaaveihin. Sienestäjät hyvällä rousku­apajalla, kuva on 50-luvulta.

      Marjat ja sienet | Länsi-Suomessa sienet olivat halveksittuja madonlakkeja pitkälle 1900-luvulle saakka ‒ sienestyksen läpimurto tapahtui vasta toisen maailmansodan ruokapulan aikana

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    leppärousku
    sienestys
    ruokasieni
    metsäsienet
    Lactarius
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio