Mitä ovat dyyni, flada ja kluuvi?

Kalajoella on mainio mahdollisuus tutustua Pohjanlahden maankohoamisrannikkoon, jonka luonnonolot ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset.

Maa kohoaa Perämerellä noin kahdeksan millimetriä vuodessa, mikä näkyy rantaviivan siirtymisenä merelle päin.

Pitkällä rantaviivalla voi ihastella dyynejä eli tuulen kasaamia hiekkakumpuja ja harjanteita. Dyynialueet ovat puuttomia tai niillä kasvaa kitukasvuista mäntyä.

Suomen vanhimmat dyynit ovat sisämaassa. Ne ovat peräisin mannerjäätikön sulamisvaiheesta, kun taas nuorimmat dyynit ovat syntyneet merenrannoille maankohoamisen seurauksena.

Kalajoella kuulee puhuttavan säikistä, joilla paikalliset tarkoittavat veden alle muotoutuneita hiekkadyynejä. Särkät puolestaan ovat dyynejä, jotka ovat kasautuneet rantaan.

Vihaslahden lintutornilta voi bongata lukuisia lintulajeja. Pesimälajistoon kuuluvat esimerkiksi tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja suokukko. Kuva: Timo Heikkala

Alueen erikoisuuksia ovat myös fladat ja kluuvit.

Flada on matala lahti, jolla on vielä yhteys mereen. Kluuvi syntyy, kun jatkuva yhteys mereen katkeaa. Korkean veden aikaa yhteys mereen kuitenkin säilyy.

Fladat ja kluuvit ovat kuroutumisen välivaiheita. Niissä vesi on vielä enimmäkseen suolaista. Viimeinen vaihe on makeavetinen kluuvijärvi, Vesi.fi-sivustolla selitetään.

Kalajoen Vihaslahti olisi jo kokonaan merestä irti kuroutunut kluuvijärvi, mutta se on edelleen yhteydessä mereen kaivettujen kanavien kautta, Metsähallitus kertoo opastauluissaan. Kartalla yhtä kanavaa kutsutaan Suezin kanavaksi.

Rentukka kukkii alkukesästä kosteilla paikoilla. Kuva: Timo Heikkala

Vihaslahti kuuluu Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen. Se on lukuisten lintulajien elinympäristö, jossa voi nähdä monia eri lajeja ruokailemassa ja pesimässä.

Hiekkasärkiltä voi kävellä tai pyöräillä leveää lankkupolkua pitkin Vihaslahden lintutornille. Lokkilinnalta matkaa tulee 3,4 kilometriä.

Vihaslahden poukamassa on lintutorni, tulentekopaikat ulkona ja katoksen alla, wc sekä opastuskatos.

Kesäisin merenrannan hakamailla voi bongata myös alueella laiduntavia lampaita.  Kuva: Marika Laurila

Vihaslahden luontopolku on myös yksi Farmari-näyttelyn retkikohteista. Luontopolulla voi kulkea milloin vain, mutta jokaisena näyttelypäivänä järjestetään myös opastettu retki Vihaspauhan maakunnallisesti arvokkaille maisemalaitumille.

Laidunkävelyllä tutustutaan alueen merenrantaniittyihin ja hakamaihin sekä kuullaan niiden kiehtovasta ja monimuotoisesta kasvillisuudesta.

Tutuiksi tulevat muun muassa käärmeenkieli, rantanätkelmä, vilukko ja isolaukku. Lisäksi opitaan, millainen merkitys alueen laidunnuksella on näiden arvokkaiden elinympäristöjen ja lajien säilymiselle.

Laidunkävelyille osallistuminen on maksutonta, mutta sinne kannattaa ilmoittautua ennakkoon. Mukaan pääsee myös ilmoittautumatta, jos tilaa riittää.

Harjuluontoon pääsee tutustumaan Maristonpakkojen poluilla ja portaikoissa. Kuva: Timo Heikkala