Hermanni Ala-Viinikka joutui maksamaan koko ensimmäisen opiskeluvuotensa opintotuet Kelalle takaisin korotuksen kera. Hän aloitti yliopisto-opinnot muutama vuosi sitten ja haki samalla opintotukea.
Ala-Viinikka omistaa muutaman sadan hehtaarin verran metsää Keski-Suomessa. Hän saa metsätuloja omien sanojensa mukaan säännöllisen epäsäännöllisesti.
Vaikka sieltä metsästä tulee tuloja, on ne kohdistettu aika pitkälti lainoihin.
Ala-Viinikka toimii opintojen ohessa metsuriyrittäjänä ja kaiken lisäksi hän käy palkkatöissä. Tulojen ennakointi ja laskeminen on vaikeaa, koska metsuriyrittäjän tulot ovat kausiluontoisia ja metsätalouden tulot hatarasti ennustettavissa.
”Oli yksi hakkuu ja oletin, että siihen tulee paljon liitännäiskustannuksia. Siinä kävikin sillä tavalla, että kustannukset siirtyikin seuraavalle vuodelle. Sen myötä tulot ylittivätkin yllättäen tulorajan”, hän kertoo.
Ala-Viinikka on päätynyt ratkaisuun, jossa hän nostaa tukia ja maksaa niitä tarpeen mukaan takaisin.
”Minä sitten makselen vaan opintotukea takaisin. Yhden vuoden yritin laskea sitä ja sekin meni jo persiilleen, niin en jaksa enää sitä touhua.”
Epäsäännöllisten tulojen sekä oman ja neljän lapsen elämisen kustantamisen yhdistäminen tuottaa välillä päänvaivaa.
”Tiesin kyllä, että joudun maksamaan opintotukea takaisin. Se on kuitenkin edes jonkinlainen säännöllinen tulo talven opiskeluajalle”, hän selventää.
Vaikka tuloja tulee, on menojakin paljon.
”Vaikka sieltä metsästä tulee tuloja, on ne kohdistettu aika pitkälti lainoihin, esimerkiksi asuntolainaan. Tuissa ei katsota pakollisia menoja, vaan ainoastaan tulot.”
Muun muassa tulonhankkimisvelan korot saa vähentää verotuksessa. Ala-Viinikka toivoisi, että esimerkin kaltaiset menot voitaisiin huomioida opintotuen saamisessakin.
”Siinä voisi huomioida muutakin tilannetta, eikä puhtaasti pelkkiä tuloja, koska se ei yleensä kerro ihan koko totuutta.”
Kelan etuuspäällikkö Pia Kuusisto kertoo, että opintotuen saamiseen vaikuttavat vain veronalaiset pääoma- ja ansiotulot. Täysi-ikäisen, omillaan asuvan opiskelijan opintoraha on tällä hetkellä 279 euroa ja 38 senttiä kuukaudessa.
Kaikki sellainen tulo, minkä verottaja katsoo veronalaiseksi ansio- ja pääomatuloksi, huomioidaan opintotuen tulovalvonnassa.
Kuusiston mukaan tukien takaisinperintä on varsin tavallista. Kelan tiedotteen mukaan vuonna 2024 yli 28 000 opiskelijan tulot ylittivät tulorajan. Keskimäärin opiskelijan täytyy maksaa opintotukea takaisin Kelalle 1 087 euroa.
Opintotuki peritään takaisin korotettuna 7,5 prosentilla. Yhteensä opintotukea oltiin tämän vuoden huhtikuussa perimässä takaisin 30,7 miljoonaa euroa.
Jos opintotukea sai yhdeksältä kuukaudelta vuonna 2024, oli vuosituloraja 18 720 euroa. Vuosina 2025 ja 2026 vuosituloraja on 20 127 euroa. Jos tukea nostaa vähemmiltä kuukausilta, vuosituloraja nousee.
Tulot tarkastetaan vasta jälkikäteen, ei silloin kun tukea myönnetään. Tarkastus tehdään, kun verotus on valmistunut.
”Esimerkiksi vuoden 2026 alkuvuonna tarkistettiin vuoden 2024 opiskelijoiden tuloja. Sieltä katsottiin, että paljonko vuonna 2024 oli opintotukea nostanut ja pysyikö tulorajojen puitteissa vai menikö yli. Eli tulojen tarkistaminen perustuu verotustietoihin. Kaikki sellainen tulo, minkä verottaja katsoo veronalaiseksi ansio- ja pääomatuloksi, huomioidaan opintotuen tulovalvonnassa.”
Opiskelija voi kuitenkin saada metsätuloja ilman vaikutusta opintotuen saantiin omistamalla metsää kuolinpesän kautta. Toisin sanoen, jos opiskelija omistaa metsää kuolinpesän kautta, ei sitä tukien saamisen kannalta kannata purkaa ennen opintojen päättymistä.
Joidenkin tukien saamista varten huomioidaan tuen saajan kokonaisvarallisuus. Silloin voi olla, että metsänomistus estää kokonaan tukien saamisen. Tällainen tilanne on muun muassa toimeentulotukea hakevilla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
