Metsä tekee tilaa voimajohdoille – ”Uusi lunastuslaki on yhä lunastajan puolella”

Kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnitelma voimalinjan rakentamiseksi Kalajoen Jylkästä Alajärvelle on etenemässä uuteen vaiheeseen, kun hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus julkaistaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Hankkeen taustalla on kasvava tarve kantaverkon sähkönsiirtokapasiteetille Pohjois-Suomesta ja Ruotsista eteläiseen Suomeen. Jo tässä vaiheessa hanke koskettaa laajaa joukkoa ihmisiä, sillä eri reittivaihtoehdot ulottuvat kolmen pohjalaismaakunnan, 12 kunnan ja yli tuhannen maanomistajan alueille.

Voimalinjan reittivaihtoehdot sijoittuvat pääosin metsätalousalueelle ja maaseudulle, ja suurimmaksi osaksi täysin uuteen maastokäytävään. Linjalle tulee pituutta 160–180 kilometriä ja kahden rinnakkaisen 400+110 kilovoltin voimajohdon myötä leveyttäkin kertyy lähes sata metriä.

Alueen viljelijöiden ja metsänomistajien toimintaan voimalinjan rakentamisen ennakoidaan tuovan suuria muutoksia. MTK Etelä-Pohjanmaa, MTK Keski-Pohjanmaa sekä kolme metsänhoitoyhdistystä toteavat YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että energia-alan murroksessa ja linjarakentamisen nykyvauhdissa ”suurimpien kärsijöiden joukossa” on maa- ja metsätalous.

"Yksittäisen tilan kannalta voimalinjan rakentamisella voi olla merkittävätkin vaikutukset taloudelliseen tilanteeseen. YVA-prosessi saisi Suomessa kehittyä niin, että ihmiset ja elinkeinot otettaisiin vielä paremmin huomioon. Ilman niitä ympäristöasiatkaan eivät maaseudulla hoidu. Olemme vaatineet, että hankkeen vaikutuksista pitää tehdä tilatason selvitys”, MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Niko Hyppönen toteaa.

Yhtenä epäkohtana mainitaan nykyinen lunastuskäytäntö, joka perustuu maan tämänhetkiseen arvoon todellisen markkina-arvon sijaan. Se ei myöskään huomioi menetettyjä tuottoja tai metsätalouden uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten hiilikompensaatiota. Vuodelta 1977 peräisin oleva käytäntö on todettu vanhentuneeksi. Kesäkuussa hyväksytty lunastuslain uudistus ei silti tuonut toivottuja parannuksia korvausperusteisiin.

Hyppönen toteaakin lain olevan yhä lunastajan puolella.

"Kun perustellaan hankkeen yleistä tarvetta, maanomistaja on heikossa asemassa. Korvaukset perustuvat menetyksiin, eivätkä tuotto-odotuksiin. Samaan aikaan kuitenkin kaikki muu energian ympärillä toimii markkinaehtoisesti. Lunastuslain saattamisesta tältä osin nykypäivään voi tulla jopa yksi vaaliteema.”

YVA-vaiheessa arvioidaan laajasti hankkeen vaikutukset ympäristöön, ja myös maa- ja metsätalouteen liittyvät vaikutukset ovat mukana arvioinnissa. MTK:n lausunnossaan esittämän arvion mukaan pelkästään metsätalouteen sopivaa maata poistuisi käytöstä vähintään 1100 hehtaarin verran.

Kun maata lunastetaan voimalinjan rakentamista varten, sen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. Metsäalueilla vaihtoehtona on lähinnä joulukuusten kasvatus. Peltoalueilla tolppien sijainti vaikuttaa viljeltävyyteen, mutta Hyppösen mukaan merkittäviä vaikutuksia tulee jo rakentamisaikana.

"Vaikutukset voivat olla myös kumuloituvia peltojen tiivistymisen ja kasvukunnon heikentymisen myötä. Maanomistajien kannattaa varautua niihin jo etukäteen ja ottaa selvää korvauskäytännöistä.”

YVA-ohjelmassa ei ole ollut mukana nollavaihtoehtoa, eli rakentamatta jättämistä. Tätä perustellaan hankkeen välttämättömyydellä tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeiden kannalta. Hyppönen toteaakin, että jatkossa on tärkeintä pyrkiä yhteistyöllä löytämään parhaat vaihtoehdot linjan ja tolppien sijainnille.

"YVA -raportin valmistumisen ja lausuntojen jälkeen alkaa vaihe, jossa tarkastellaan tarkempaa linjojen ja tolppien sijaintia. Silloin kannattaa maanomistajien olla aktiivisia ja mukana.”