
Käyvin hinnoin laskettuna metsätalous ja puunkorjuu toivat alkuvuonna kansantalouteen enemmän euroja kuin metsäteollisuus, selviää tilastokeskuksen julkaisemasta kansantalouden tilinpidosta.
Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ville Kaitila julkaisi havaintonsa asiasta viestipalvelu X:ssä viime viikolla.
”Ennustetoimessa tulee pyöriteltyä dataa sieltä sun täältä. Tämä oli kansantalouden tilinpidon dataa, jota julkaistaan neljännesvuosittain”, Kaitila taustoittaa.
Oheinen kuvaaja kertoo, että metsätalous ja puunkorjuu ovat viime aikoina tuottaneet kansantalouteen suuremman arvonlisän kuin metsäteollisuus.
Käypähintainen arvonlisäys on lähes sama asia kuin bruttokansantuote. Ero on se, että bkt:hen lasketaan mukaan tuoteverot ja tuotetukipalkkiot.
”Arvonlisäys on se, mistä palkat ja yritysten voitot muodostuvat. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että arvonlisäys kehittyisi hyvin.”
”Se on kansantalouden kannalta ikävä asia, koska arvonlisäys on se, mistä palkat ja yritysten voitot muodostuvat. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että arvonlisäys kehittyisi hyvin.”
Kun jonkin toimialan suhteellinen osuus käypähintaisesta arvonlisäyksestä laskee, se voi johtua kyseisen alan tuotannon tai hintojen laskusta tai siitä, että muu kansantalous on kasvanut voimakkaammin.
Kaitilan mukaan kyse on molemmista. 2010-luvulta alkaen palvelut ovat Suomessa kasvaneet voimakkaammin kuin teollisuus. Toisaalta varsinkin kemiallisen metsäteollisuuden arvonlisää on laskenut paperiteollisuuden väheneminen.
”Mikä voisi olla vähemmän jalostettua kuin että poltat raaka-aineen?”
Voiko raaka-aineen tuottamisen arvonlisän nousua ohi sitä jalostavan teollisuuden pitää poikkeuksellisena?
Kaitilan mukaan ei välttämättä. Esimerkiksi öljynviejämaissa raakaöljyn tuotannon ja viennin merkitys on usein paljon suurempi kuin öljytuotteiden valmistuksen.
”Metsäsektorilla ollaan muututtu enemmän raaka-ainevaltaiseksi tuottajaksi. Pidemmälle jalostetuista paperituotteista on siirrytty enemmän selluun ja kartonkiin. Jalostusasteen laskun näkee siitäkin, että arvonlisäys suhteessa puun käyttöön on laskenut.”
Metsätalouden ja puunkorjuun arvonlisäyksen nousu johtuu viimeaikaisesta puun hintojen noususta.
Kaikki puuhun perustuva arvonlisäys ei näy metsäteollisuuden luvuissa.
Osa puusta päätyy energiaksi, ja osa sahatavarasta jalostuu edelleen rakennussektorilla.
Kaitila ei usko, että ainakaan puun energiakäytön huomioiminen heiluttaisi kokonaiskuvaa juurikaan.
”Mikä voisi olla vähemmän jalostettua kuin että poltat raaka-aineen?”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
