Verotulojen valopilkku: Puukaupoista kertyvä potti kasvoi voimakkaammin kuin mikään muu henkilövero

Viime vuonna Verohallinto keräsi 81,7 miljardia euroa veroja, mikä on sata miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Verohallinnon mukaan henkilöveroja kertyi palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista yhteensä 35,8 miljardia euroa. Summa kasvoi palkkojen ja eläkkeiden korotusten johdosta 4,7 prosenttia, vaikka palkansaajien määrä väheni.

Henkilöjen saamista osingoista kertyi 1,1 miljardia veroa, mikä oli 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Henkilöiden tuloverotuksen voimakkaimmin kasvanut laji oli puun myynti­tulojen vero. Kasvu selittynee puun kohonneilla hinnoilla ja puukauppamäärien kasvulla.

Puun myyntitulojen ennakonpidätyksistä kertyi viime vuonna valtion kassaan 455 miljoonaa euroa, mikä on 9,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Puukaupan suorat verot ovat vain pieni murunen metsän koko arvoketjun vaikutuksesta kansantalouteen.

Biotalouden arvonlisäys Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedon mukaan vuonna 2023 oli 29,3 miljardia euroa. Se on 12 prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

Metsäsektori tuotti biotalouden osuudesta kolmanneksen eli 9,5 miljardia euroa. Laskelma ei sisällä puun kaukokuljetusta eikä metsäteollisuus- ja muiden biotuotteiden kuljetuksia.

Summa kasvaa vielä, jos mukaan luetaan luontomatkailu ja virkistyskäyttö. Ne on Luken tarkastelussa luokiteltu biotalouden palveluiksi, joiden arvonlisäys oli toissa vuonna 2,1 miljardia euroa.

Metsäsektori työllisti 61 000 ja biotalouden palvelut 40 000 henkeä.

Metsään liittyy osin myös biotalouden energiasektori, jonka arvonlisäys vuonna 2023 oli 2,2 miljardia euroa. Se sisältää biomassalla ja vesivoimalla tuotetun energian sekä biokaasun tuotannon.

Tämä sektori työllisti arvion mukaan 5 000 henkeä.