Seisooko Suomi yhä puujaloilla? Palveluiden ulkomaankauppa on kasvanut huimasti, mutta siinä on yksi iso ongelma

Metsäsektoria on pidetty, ja pidetään yhä, Suomen kansantalouden vankkana tukijalkana.

Metsäteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna 12,1 miljardia euroa. Onko se paljon vai vähän? Se riippuu siitä, mihin luvun suhteuttaa.

Vienti notkahti huomattavasti edellisvuoden 14,8 miljardista eurosta.

Sata vuotta sitten metsäteollisuus oli eri toimialojen vertailussa yksinäinen ykkönen yli 80 prosentin osuudella tavaraviennin arvosta. 2000-luvulla osuus on vakiintunut noin viidennekseen.

Osuuden lasku ei tarkoita, että metsäteollisuutta olisi paljon vähemmän kuin 1920-luvulla. Muuta vientiteollisuutta on vain noussut sen rinnalle.

Metsäteollisuus muodostaa Suomen tavaraviennin tilastoa kuvaavassa piirakassa yhden useasta saman kokoisesta tuhdista siivusta. Samassa suuruusluokassa sen kanssa painivat kemianteollisuus, metalliteollisuus sekä koneiden ja kulkuneuvojen valmistus. Tarkat osuudet vaihtelevat vuosittain esimerkiksi siksi, että yksi ainut risteilyalus voi tuoda yli miljardin euron piikin vientituloihin.

Elektroniikkavienti on laskenut Nokian loiston vuosista, mutta oli vuodenvaihteessa sentään yhä 12,6 prosenttia tavaraviennistä.

Entäs Supercell! huutaa joku, ja aivan totta. Kaikki vienti ei ole tavaraa. Kokonaiskuva taloudesta täydentyy, kun tavaraviennin lisäksi huomioidaan palveluiden vienti.

Palveluviennin siivu oli viime vuonna 31,3 miljardia euroa, eli 27,5 prosenttia kokonaisviennistä. Sen osuus on jatkuvasti kasvanut vuosien saatossa, tosin koronapandemiasta tavaravienti elpyi palveluita sukkelammin.

Kun metsäteollisuuden viennin suhteuttaa kokonaisvientiin, sen osuus oli viime vuonna 10,6 prosenttia.

Näinkin verrattuna se on aika paljon. No, vienti ei ole koko talous. Siitä voi kiistellä, voimmeko elää pesemällä toistemme paitoja, mutta viennin osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna EK:n mukaan 41 prosenttia.

Koko bruttokansantuotteeseen suhteutettuna metsäsektorin osuus on neljän prosentin luokkaa.

Palveluiden ulkomaankaupassa on yksi iso ongelma. Se nimittäin vuotaa kuin seula. Palveluiden kauppatase oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan yli yhdeksän miljardia euroa alijäämäinen, kun taas tavarakauppa ylsi ylijäämäiseksi.

Huolestuttavinta on, että Suomi, tämä huippuosaajien maa, ostaa paljon enemmän korkeaa osaamista vaativia palveluja kuin myy. Tutkimus- ja kehityspalvelut: 2,7 miljardia pakkasella. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut: Miinus 1,8 miljardia. Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut veivät 3,3 miljardia enemmän kuin toivat.

Voi tietysti kysyä, kannattaisiko Suomen kääntää asetelma nurin niin, että tuontina olisi bulkkitavaraa ja viennin puolella enemmän aineetonta osaamista. Muutosta odotellessa metsäteollisuus on yksi harvoista aloista, jotka jatkuvasti tuovat enemmän euroja kuin vievät.

Ansaitun osuutensa rahasta saavat tietysti metsänomistajat. Puun myynnistä kertyi viime vuonna 3,1 miljardin euron tulovirta. Yksityismetsien osuus oli 2,6 miljardia euroa.

Metsätulojen määrä on pieni verrattuna palkansaajien yhteensä saamaan 101 miljardiin. Toisaalta summa on huomattavasti enemmän kuin toimeentulotukimenot, 778 miljoonaa euroa. Se on puolet ensi vuodeksi suunnitellusta 6,2 miljardin euron puolustusbudjetista.

Metsäteollisuus ry:n teettämän raportin mukaan metsäsektorin koko arvoketju kerrytti vuonna 2021 veroja noin 3,8 miljardia euroa.

Saman raportin mukaan metsäteollisuus työllisti Suomessa suoraan noin 38 400 ihmistä ja muiden alojen työllisyysvaikutus huomioiden 82 800 henkeä.

Tilastokeskus kertoo, että paljon parjattuja yritystukia metsäteollisuus sai viime vuonna 98,4 miljoonaa euroa.