Tulevien motokuskien opiskelumotivaatio testataan soveltuvuuskokeella – ”Tämä koulu on kuin minulle tehty”

Metsäkoneen käytönopetuksesta vastaava Jooseppi Haasalan mukaan Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän Kannuksen yksikön vetovoima on Suomen parhaimmalla tasolla.

Vuosittain metsäalan toisen asteen koulutukseen voidaan ottaa 16 opiskelijaa sisään. Edellisessä yhteishaussa moni peruskoulunsa päättävä hakija oli merkannut Kannuksen metsäkoulun ensisijaiseksi toiveeksi.

”Meidän vetovoimatekijöitä taitaa olla useampi. Olemme onnistuneet pitämään konekaluston monipuolisena ja uudehkona. Oppilaitoksella on kaikki kolme valtamerkkiä käytössä. Opettajat ovat nuorehkoja ja oman vastuualueensa erittäin hyvin hallitsevia. Teemme paljon yhteistyötä myös alueen koneyrittäjien kanssa”, Haasala luettelee.

Aaro Peltoniemi ja Veeti Saarijärvi hakkaavat vuoron perään Komatsun 901:llä. Toisen työtä tarkkailemalla oppii itsekin. Kuva: Visa Vilkuna

Haasala itse valmistui Kannuksen koulusta vuonna 2008. Tämän jälkeen hän toimi kymmenen vuotta hakkuukoneen kuljettajana. Välillä hän teki opetuskeikkoja Kannuksen koululla. Työn ohella hän opiskeli metsätalousinsinööriksi ja työskenteli hetken paikallisen Mhy:n metsäasiantuntijana. Vuonna 2021 Haasala palasi vanhaan opinahjoonsa opettajaksi.

Hakijoiden peruskoulun päättötodistuksesta saa pisteitä, mutta omaa saldoa on nykyisin mahdollista korottaa oppilaitoksen järjestämällä soveltuvuustestillä. Se koostuu haastattelusta, koordinaatiotestistä sekä matemaattisesta että päättelykykyä mittaavasta testistä.

”Soveltuvuuskoe on siinä mielessä hyvä, että se ei sulje ketään pois, vaan antaa mahdollisuuden kartuttaa omaa pistepottia. Kokeen myönteiset vaikutukset näkyvät selvästi. Opiskeluinto on erinomainen eikä yksikään ole lopettanut tai vaihtanut toiselle linjalle”, Haasala perustelee.

Aaro Peltoniemelle ammatinvalinta oli selvä jo pitkään. Koneista ja luonnosta tykkäävälle ei metsäkonekoulua parempaa opiskelupaikkaa voisi kuvitellakaan. Kuva: Visa Vilkuna

Opiskelun ensimmäinen vuosi on metsuripainotteista ja luonnonhoidollista työtä. Toki ensimmäisenä vuonnakin metsäkoneita pääsee käyttämään, mutta toisena vuonna päästään koneiden käyttöön toden teolla. Kolmannen vuoden alussa on vuorossa valinta, erikoistuuko ajokoneen vai hakkuukoneen kuljettajaksi.

Ennen konetyön opettelun aloittamista on simulaattorikoulutus. Koululla on kolme omaa ja kaksi vuokrattua simulaattoria, joilla metsäkoneen, nosturin ja hakkuupään hallinta tulee tutummaksi.

”Riippuu paljon opiskelijasta ja hänen kokemuksestaan, kuinka kauan simulaattorin kanssa touhutaan. Keskimäärin 2-3 viikossa kokonaisuus alkaa olemaan sen verran hallinnassa, että voidaan nousta oikean metsäkoneen ohjaimiin”, Haasala kertoo.

Veeti Saarijärven ammatinvalintaan osittain vaikutti sukulaisilla oleva metsäkoneyritys. Kuva: Visa Vilkuna

Kaustiselta kotoisin oleva Aaro Peltoniemi on toisen vuosikurssin opiskelija. Työkoneena helmikuun alkupuolella oli kuusipyöräinen Komatsun 901. Mukana koneen tilavassa ohjaamossa oli myös teerijärvinen Veeti Saarijärvi.

Toisen työtä tarkkailemalla oppii itsekin ja hakkuutyön aikana keskusteltaessa savotoinnin kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa. Hakkuut tehdään pääsoin Metsä Groupin leimikoilla, mutta savottaa tehdään myös oppilaitoksen omissa metsissä.

”Pidän metsästyksestä, luonnossa liikkumisesta ja konetöistä. Siksipä tämä koulu on kuin minulle tehty”, Peltoniemi perustelee.

Saarijärven uravalintaan vaikutti omalta osaltaan sukulaisella oleva koneyritys. Kaverukset ovat erittäin tyytyväisiä koulutukseen. Ensimmäinen vuosi antoi paljon uutta tietoa ja lisäsi ymmärrystä metsätalouden kaikista osa-alueista.

Kaverukset pitävät hyvänä sitä, että koulun konetöissä noudatetaan kahden työvuoron mallia. Näin jo opiskeluaikana totutaan siihen, että työvuorot vaihtuvat ja työtä tehdään myös yön pimeydessä. Toinen etu kahdella tuurilla saavutetaan siinä, että rajalliset koneresurssit ovat erittäin tehokkaasti käytössä. Opiskelijat saavat varsin mukavasti konetunteja eikä odotteluun tärväydy aikaa.

Molemmilla miehillä on varusmiespalvelus edessään. Tämän jälkeen kumpikin aikoo ajaa konetta useita vuosia ennen kuin miettivät mahdollisia jatko-opiskeluja.