”Olen aina pitänyt tiimityöskentelystä koirien kanssa”, Vesa-Pekka Lehtomäki sanoo. Kuva: Johannes Wiehn
Vesa-Pekka Lehtomäelle koiravaljakkourheilu on rakas harrastus, johon hän hurahti jo pikkupoikana ‒ videolla hän ajaa vauhdikkaasti valjakkoaan ja kertoo elämäntavastaan
Vesa-Pekka Lehtomäki on lopettanut laskemasta, paljonko hänen elämäntapaansa kuluu rahaa. ”Joku käyttää rahat baariin ja toinen golfiin. Minä käytän koiriin.”Tilaajalle
”Kiitos mukaville kyläläisille siitä, että saan käyttää paikallisia treenimaastoja. Monesti reittejä on aurattu, ja tienparannuksissa on käytetty koirien tassuille sopivaa materiaalia”, Vesa-Pekka Lehtomäki sanoo. Kuva: Johannes WiehnKuusi valjakkokoiraa odottaa reen edessä lähtökäskyä. Reki on köydellä kiinni pakettiauton peräkoukussa, sillä koirilla on kova halu ampaista liikkeelle. Haukunta kantautuu kauas lumiseen kuusikkoon.
Vesa-Pekka Lehtomäki astuu reen jalaksille ja irrottaa köyden. Valjakko syöksähtää kahdeksan kilometrin mittaiselle mutkittelevalle metsätiereitille.
Joulukuu on juuri vaihtumassa tammikuuksi ja kisakausi käynnistymässä. Tässä vaiheessa talvea harjoitusmatka on valjakolle lyhyt. Kun reitti on kierretty, koirat yrittävät jatkaa pysähdyskäskystä huolimatta.
Lehtomäki iskee lumiankkurin maahan, ja vauhti tyssää siihen. Koirat tietävät, että treeni oli tässä.
Syksyllä ja alkutalvella koirien vetotreenit tehdään reen sijasta mönkijällä. Sen paino ja hyvät jarrut tekevät harjoittelusta turvallisen. Myös valjakon kokoa on helppo kasvattaa.
”Tämä oli vasta ensimmäinen kerta reen kanssa tällä talvikaudella”, Lehtomäki kertoo ja nostaa koiran kerrallaan pakettiauton pehmustettuihin häkkeihin.
Vastaantulija saattaa joskus hämmästyä vauhdikkaasti etenevää valjakkoa.
”Olemme kohdanneet lenkkeilijöitä, hiihtäjiä, autoja, metsäkoneita sekä metsästäjiä koirineen. Ravi- ja ratsastushevosia liikkuu samoilla reiteillä, mutta sovimme etukäteen treeniajat.”
Zinasta se alkoi
Kouvolan Korvenkylässä, vanhan maalaistalon pihapiirissä, on koiratarha 16 koiralle, puolen hehtaarin juoksutustarha ja juoksukaruselli, jota käytetään kesäisin koirien peruskuntoharjoitteluun. Lehtomäki hoitaa samalla omaa kuntoaan polkemalla fillarilla karusellia ympäri.
Metsäinen treenireitti alkaa läheltä kotipihaa. Se oli yksi kriteeri, kun perheelle etsittiin kotia 30 vuotta sitten.
Lehtomäen valjakkokoirat ovat risteytyskoiria, jotka tunnetaan nimellä skandinaviankoira tai eurohound. Jalostus nopeiksi ja kestäviksi rekikoiriksi aloitettiin 1980-luvun lopulla.
”Taustalta löytyy saksanseisojaa, pointteria ja alaskanhuskya.”
Vesa-Pekan rakkaus koiriin ja valjakkourheiluun leimahti jo pikkupoikana, kun hän pääsi katsomaan valjakkokilpailua Luumäelle. Ensimmäinen oma koira Zina oli siperianhusky. Se haettiin isältä salaa Kotkasta. 11-vuotiaana Lehtomäki kilpaili nuorten luokassa Zinan ja lainakoiran kanssa.
”Laji vei minut heti mennessään”, Lehtomäki kertoo.
”Ja kun isä totesi, että tuohan vaikuttaa ihan urheilulta, koiria hankittiin lisää.”
Lehtomäen päälaji on valjakkoajo kahdeksan koiran luokassa. Talvikisoista hänellä on MM-kulta Saksasta vuodelta 2015, EM-kulta Italiasta vuodelta 2018 sekä MM-hopea Ranskasta 2019.
Talvella reellä ajettaessa kisamatka on noin kaksi kilometriä yhtä valjakkokoiraa kohden. Kahdeksan koiran kanssa se tekee 16 kilometriä.
”Nopeutta löytyy. Kasivaljakon keskivauhti on noin 30 kilometriä tunnissa, mielellään vähän yli.”
Sulanmaan kisoissa kärryllä ajettaessa kilpailumatka on puolet lyhyempi. Kärrykisan maailmanmestaruutta Lehtomäki juhli Puolassa vuonna 2017.
Maratonilla eläkkeelle
Kun Lehtomäki jäi kuusi vuotta sitten eläkkeelle RUK:n Pioneerikomppanian vääpelin virasta, viimeisenä työpäivänä hän juoksi Haminasta kotiin Korvenkylään. Matkaa kertyi melko tarkalleen maratonin verran.
Aikaa hellepäivän urakoinnissa vierähti kuusi tuntia. Parilla viimeisellä kilometrillä Lehtomäki joutui ottamaan muutaman kävelyaskeleen.
”Maantiejuoksu ei ole minun lajini, mutta halusin juhlistaa eläkkeelle lähtöä vähän erikoisemmalla tavalla. Se jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi maratonikseni.”
Kuntoaan Lehtomäki hoitaa hiihtämällä ja suunnistamalla. Jukolan viestiin hän on osallistunut viisitoista kertaa.
Valjakkoajossa hyvä kunto on eduksi. Valjakon ajaja eli musheri keventää potkuttelemalla reen menoa sekä tarvittaessa auttaa valjakkoa juoksemalla jyrkissä ylämäissä.
Työuran jälkeen aikaa on riittänyt enemmän koirien kanssa toimimiseen, samoin kotitöihin.
”Koirien kanssa vierähtää helposti 3–6 tuntia päivässä. Siinä sivussa sitten pyykin- ja astianpesut, polttopuiden kantaminen ja talon lämmitys. Maalipensseli ja vasara heiluvat kesäisin.”
”Useasti kilpailen kakkosvaljakolla toisessa luokassa. Näin kaikki koirat pääsevät juoksemaan. Mahdollisuuksien mukaan myös lainaan toista valjakkoa junioriajajille.” Kuva: Johannes WiehnVaimolla tryffelikoiria
Se aika, mikä koirilta liikenee, kuluu omassa metsässä. Lehtomäki hoitaa isänsä kanssa metsätilaa Haminan Pyhällössä.
Töihin kuuluu taimikonhoitoa, istutuksia ja varsinkin polttopuuntekoa, sillä lämmitettävänä on kolme taloa. Oman talon lisäksi on Pyhällössä isän talo sekä isovanhemmilta peritty, matkailukäyttöön kunnostettu maalaistalo.
”Teen metsähommia niin paljon kuin ehdin. Olen kyllä koko ajan vähän jäljessä.”
Omaan metsään mennessä tilukset tulee katsastettua metsäautotien päähän asti, vaikka työstettävä palsta olisi heti ensimmäisenä.
”On hienoa katsella, kuinka itse istutettu metsä kasvaa. Siinä näkyy oma kädenjälki”, sanoo Lehtomäki, joka ennen sotilasuraansa opiskeli metsuriksi.
Kevättalvella hänen on määrä aloittaa metsätalousyrittäjän opinnot ammattiopisto Samiedussa.
Pyhällön maalaistalon ympärillä kasvaa tammea ja pähkinäpensasta. Niiden juuristoon on ympätty tryffelirihmastoa.
”Satoakin alkaa pikkuhiljaa tulemaan.”
Sen etsimisessä on puuhaa Vesa-Pekan puolison Katariina Lehtomäen kahdelle lagotto romagnololle eli italialaiselle tryffelikoiralle.
Lehtomäki harjoittelee koiriensa kanssa useita kertoja viikossa. Kilpailuun valitaan parhaassa kunnossa olevat koirat. Kuva: Johannes WiehnParin viikon kisareissuja
Iltapäivän sinisenä hetkenä on aika valjastaa seuraavat koirat ja lähteä pimenevään iltaan kuutamoajelulle.
”Hyvä treeni on sellainen, jossa tuntee koirien ilon. Valjakko etenee samalla rytmillä vauhdikkaasti eteenpäin, ja koirien ja musherin yhteys on saumatonta”, Lehtomäki kuvailee.
Valjakkourheilun talvilajeja ovat valjakkoajo ja valjakkohiihto, jotka jakautuvat valjakon koon mukaan kilpailuluokkiin. Sulanmaan lajeja ovat kärryajo sekä koirapyöräily ja koirajuoksu.
Kilpailureissuissa Keski-Eurooppaan vierähtää helposti pari viikkoa, vaikka itse kisa kestää vain muutaman päivän. Koirat ovat tottuneita matkustajia. Ne majoittuvat pakettiautossa omissa häkeissään. Matkalla pidetään paljon juoma- ja jaloittelutaukoja.
Kisareissun aikana luottonaapurit ja Lehtomäen vanhin poika huolehtivat kotiin jääneistä koirista. Tarhan reunalle on asennettu kamera, ja kuvayhteys kännykkään helpottaa huolta ja ikävää.
Kansainvälistä elämää
Harrastus on tuonut Lehtomäelle kansainvälisen ystäväpiirin saman lajin harrastajista.
”Euroopasta löytyy 200 kilometrin säteellä aina joku tuttu, joka auttaa, jos vaikka auton kanssa tulee ongelmia.”
Tänä vuonna hänellä ei ole tiedossa valjakkourheilun kansainvälisiä arvokisamatkoja. Ensi syksynä sulanmaan EM-kilpailu kilpaillaan Suomessa.
Kuluvan talven kilpailukalenterissa Lehtomäellä olivat tammikuussa Jämin Valjakkoviesti sekä helmikuussa SM-kilpailut Jämillä ja Taipalsaaressa.
Maaliskuun puolivälissä Lehtomäki osallistuu Ruotsissa pidettävään Vindelälvsdraget-viestikilpailuun Team Nutrolin joukkueessa. Joukkue koostuu ruotsalaisista, itävaltalaisista, saksalaisista ja suomalaisista valjakkoharrastajista.
Paras kilpailuikä valjakkokoirilla on puolestatoista vuodesta yhdeksään vuoteen. Sitä nuoremmat koirat ovat vasta kasvamassa kisakuntoon ja vanhemmat ovat jo eläkkeellä.
”Kun koiran tuntee pienestä pitäen, siihen oppii luottamaan. Kokeneet koirat opettavat nuorempiaan.”
Koirien vapaana juoksuttaminen juoksutustarhassa on tärkeä osa niiden treenausta. Kuva: Johannes WiehnMaksaa mitä maksaa
Lehtomäki ei ole pitkään aikaan laskenut, kuinka paljon hänen rakas harrastuksensa maksaa.
”Siinä voisi kauhistua. Kyseessä on kuitenkin elämäntapa. Joku käyttää rahat baariin ja toinen golfiin. Minä käytän koiriin. Myös kaikki kolme lastani harrastivat tätä lajia kotona asuessaan.”
Varsinaisen aterian koirat syövät kerran päivässä. Aamuisin sekä ennen ja jälkeen treenin ne juotetaan maistuvilla juomilla. Kuusitoista valjakkokoiraa kuluttavat päivittäin yhteensä noin kahdeksan kiloa kuivamuonaa ja hivenen ravintoöljyä.
Kilpaurheilijan tukena on laaja kaupallisen yhteistyön verkosto. Lehtomäkeä somessa seuraaville ei jää epäselväksi, mikä koiranruoka ja ravintoöljy on käytössä. Myös valjaat, kaulapannat, reki, vetoliinat ja ankkurit tulevat edullisesti kumppanifirmoilta.
Sähköä kuluu. Koirilla on eristetyt kopit, joissa kaikissa on lämmitys.
”Talvisilla sähkönhinnoilla on säästettävä jostakin muusta kuin koirien hyvinvoinnista.”
Vesa-Pekka Lehtomäki
Ikä? 57
Koulutus? Metsuri ja opistoupseeri
Työ? Eläkkeellä
Koti? Maalaistalo Kouvolan Korvenkylässä
Perhe? Vaimo ja kolme aikuista lasta
Harrastukset? Kuntosuunnistus, metsänhoito ja kulttuuririennot
Elämäntapa? Koiravaljakkourheilu
Saavutukset? Maailmanmestaruus 2015 ja 2017 sekä Euroopan-mestaruus 2018
Lempipuu? Polttopuu
Tärkein metsä? Se, jossa sielu lepää
Ajankohtaista? Metsätalousyrittäjän opintojen alkaminen Samiedussa
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
