Enon rautakarhun lopetuspäätös ei miellytä ‒ adressiin kerätään allekirjoituksia ja vihreiden kansanedustaja jätti kirjallisen kysymyksen

Itä-Suomen poliisi antoi viime viikon perjantaina lopetuspäätöksen Enon rautakarhulle. Ensimmäinen havainto naaraskarhusta on edelliskesältä, jolloin sillä oli neljä pentua.

Siitä tehtiin tänä kesänä uusi havainto, kun se tallentui riistakameraan Enossa 21.7. Sen jälkeen karhusta ei ole saatu havaintoja.

Poliisin tiedotteessa todetaan, että ennen päätöstä poliisi on kuullut monipuolisesti eri asiantuntijoita, kuten Luonnonvarakeskuksen käyttämää suurpetoihin erikoistunutta eläinlääkäriä sekä Poliisihallituksen suurpetoasioista vastaavia henkilöitä ja Suomen riistakeskuksen edustajaa.

Poliisin päätös ei kaikkia miellytä, sillä adressit.com-sivustolle on perustettu adressi, joka kantaa nimeä ”Enon rautakarhu ansaitsee apua”.

Adressissa allekirjoittaneet pyytävät, että erityisesti Itä-Suomen poliisi ja Luonnonvarakeskus ottavat lukuun ulkomaisten asiantuntijoiden näkemykset, joiden mukaan Enon rautakarhua on autettava.

”Auttaminen tapahtuu nukuttamalla karhu, poistamalla raudat ja lääkitsemällä karhu tarvitulla tavalla.”

Adressi on kerännyt yli 11 000 nimeä.

Kansanedustaja Jenni Pitko (vihr.) jätti keskiviikkona elokuun viimeisenä päivänä kirjallisen kysymyksen samasta aiheesta.

”Mitä hallitus tekee, jotta vahingoittuneiden eläinten, kuten Enon karhuemon, kohdalla auttaminen on aina ensisijainen keino lopettamisen sijaan?”

Kirjallinen kysymys keskittyy suurpetojen auttamiseen. Pitkon mukaan suurpetoja on lukumääräisesti varsin vähän, joten tältä osin ne poikkeavat hänen mukaansa monista muista eläimistä.

”Kaikkia luonnonvaraisia eläimiä ei pidä kohdella yhtenä kokonaisuutena, koska haasteet eläinten auttamisessa ovat erilaisia.”

Pitkon mukaan ulkomailla olisi enemmän kokemusta Enon rautakarhun kaltaisesta tilanteesta ja operaation hoitamisesta.

"Suurpetojen kohdalla tulisi hyödyntää ulkomaista apua, kun Suomessa osaaminen loppuu kesken.”

Hän pitää suurriistavirka-apujärjestelmää (SRVA) tarpeellisena ja toimivana monessa tilanteessa.

”Mutta tässä nimenomaisessa Enon karhun tilanteessa ja vastaavissa SRVA:n apu ei ole riittävä, kun tarvitaan tietynlaista ja erityistä osaamista. Nykyisiä toimintamalleja tulisi kehittää ja osaamista kasvattaa.”

Rahoituksen näihin operaatioihin tulisi löytyä budjetista, ei julkinen talous siihen kaadu, sanoo Pitko.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että useat asiantuntijat ovat arvioineet pyyntiraudan poistamista sekä eläimen toipumismahdollisuuksia operaation jälkeen. ”Eläinlääkäreiden arvioiden mukaan pienpetoraudoista loukkaantuneille eläimille aiheutuu yleensä sellaista kipua, kärsimystä ja tuskaa, joka täyttää eläinsuojelulain mukaiset kriteerit lopettamiselle”, todetaan poliisin tiedotteessa.

"Pyyntiraudasta aiheutuva kipu vaikuttaa monella tapaa eläimen toimintaan, kuten ravinnonhankintaan ja liikkumiseen. Se, että eläin saattaisi säilyä hengissä, ei eläinlääkärien mukaan ole riittävä peruste olla estämättä merkittävää kipua ja haittaa lopettamalla eläin.”

Poliisin mukaan tässä tilanteessa karhun lopettaminen on eläinsuojelulain perusteella ainoa ratkaisu.

Jos rauta olisi ollut näköhavaintojen tai muun luotettavan tiedon mukaan karhun jalassa vain lyhyen ajan tai jalka ei muutoin olisi vakavasti vaurioitunut, se voisi olla irrotettavissa jalasta ilman kirurgiaa.

Enon karhulla pyyntirauta on ollut jalassa kiinni vähintään vuoden ajan, ja rauta on suurella todennäköisyydellä syvällä eläimen jalan kudoksissa.

”Suomessa viranomaisilla on tarvittaessa kyvykkyyttä pyydystää, nukuttaa ja poistaa pyyntiraudat esimerkiksi karhun jalasta” , kertoo poliisi.