• Koivuallergikkojen on syytä varautua tulevaan – pähkinäpensas aivastuttaa jo helmikuussa

    Ilmastonmuutos voi pahentaa ja pitkittää heinänuhan oireita.
    Pähkinäpensaan norkkoja.
    Pähkinäpensaan norkkoja.  Kuva: Annika Saarto
    Metsä|Ympäristö
    19.2.202522:00
    Katja Lamminen

    Ilmaston lämpeneminen voi pahentaa heinänuhan oireita ja allergioista johtuvia sairauksia sekä pidentää kausia, jolloin allergioista kärsitään.

    Kasvit joutuvat sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, mikä vaikuttaa kukkimiseen ja siitepölyn määrään sekä koostumukseen.

    Väitöskirjatutkija Tarleena Tossavaisen Itä-Suomen yliopistossa tekemästä tutkimuksesta selvisi, että kohonnut lämpötila aikaisti timotein ja nurmipuntarpään siitepölykauden alkua.

    Toisaalta lämpö vähensi kukintojen ja siitepölyn määrää, mikä voi heikentää kyseisten kasvien lisääntymistä.

    Allergikkojen kannalta huolestuttavaa on, että tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa heinien siitepöly voi häiritä nenän limakalvon puhdistusmekanismeja ja immuunivasteita entistä enemmän.

    Tämä voi pahentaa heinänuhan oireita ja lisätä siitepölyyn liittyvien allergisten sairauksien riskiä.

    Toistaiseksi siitepölyn ja taudinaiheuttajien sekä muiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset hengitysteihin ovat vielä huonosti tunnettuja.

    Tutkimuksessa havaittiin myös, että solujen altistus yleisille allergiaa aiheuttaville siitepölyille voi heikentää ihmisten vastustuskykyä bakteereille ja viruksille. Silloin infektiot lisääntyvät siitepölykauden aikana.

    Tartuntataudin aikana immuunijärjestelmä voi reagoida liian voimakkaasti siitepölyyn pahentaen hengitystieoireita.

    Tossavaisen mukaan tarve sopeutua muuttuvan ilmaston tuomiin riskeihin lisääntyy.

    Esimerkiksi viheralueiden suunnittelussa olisi hyvä suosia kasvilajeja, joiden siitepöly ei allergisoi. Lisäksi ilmanlaadun seurantaa ja siitä tiedottamista voitaisiin lisätä siitepölykausien aikana.

    Turun yliopiston mukaan leuto talvi on aikaistanut siitepölykauden alkua. Ensimmäiset pähkinäpensaat aloittivat kukintansa Suomen lounaisosissa jo helmikuun alussa.

    Siitepölyä kulkeutuu Suomeen myös rajojen ulkopuolelta, joten lepän siitepölyn kaukokulkeumat ovat mahdollisia.

    Pähkinäpensaan ja lepän jälkeen on vuorossa koivu, jonka odotetaan kukkivan runsaammin kuin viime vuonna. Kesän kukkijoita ovat heinät ja pujo.

    Viimeisenä allergikkojen riesana on tuoksukki, jonka siitepölyä kulkeutuu Suomeen eteläisemmästä Euroopasta elokuulta syyskuulle ja joskus vielä lokakuussa.

    Turun yliopiston siitepölyennusteita voi seurata sivustolla norkko.fi.

    Lisää aiheesta
    • Kimalainen on yksi tärkeimmistä pölyttäjistä.

      Luonto | Vaivaako siitepölyallergiasi yhä enemmän? Uusi tutkimus paljasti puulajeista yllättävän seikan

      Tilaajalle
    • Koivu ja heinä ovat Suomessa merkittävimmät siitepölyallergian aiheuttajat.

      Sää | Siitepölyallergioista kärsiville uusi harmi – siitepölytiedotteet katkolla resurssipulan takia

    • Siitepölyä mustan auton pellillä. Kuvattu voimakkaalla makro-objektiivin suurennoksella.

      Luonto | Siitepöly ärsyttää, mutta on luonnolle välttämätön

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä