Green Carbon hakee jatkoa yrityssaneerauksesta, yhtiön saneeraushakemus hyväksyttiin

Juuri nyt Suomen vapaaehtoinen hiilimarkkina on olematon. PTT:n marraskuun raportin mukaan tammi–kesäkuussa Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla yksiköiden tuotanto ja myynti vähenivät tasolle, joka estää tarkkojen tilastoarvojen julkaisun.

Tilanne näkyy muun muassa niin, että hiilensidontapalveluita tarjonnut Green Carbon Finland hakee yritykselle jatkoa yrityssaneerauksen kautta. Yhtiön saneerausohjelma hyväksyttiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa viime perjantaina (22.11.).

Verottaja haki syyskuussa yhtiötä konkurssiin noin 130 000 euron verovelkojen takia. Lokakuun alussa yhtiö jätti oman saneeraushakemuksensa.

Saneerausehdotuksen mukaan yhtiö laskee pysyvänsä hengissä kasvua hidastamalla, henkilöstöä vähentämällä, kuluja karsimalla ja keskittymällä kannattavaan liiketoimintaan eli asiantuntijapalveluihin. Niitä ovat muun muassa yritysten hiilijalanjälki- ja biodiversiteettilaskenta.

Alkuvuodesta yhtiö maksoi palkkaa 20 työntekijälle, nyt henkilöstöä on 14.

Green Carbon Finlandin murheenkryyninä on ollut hiililiiketoiminta. Yhtiön toimintaideana oli kasvattaa metsien hiilensidontaa lannoituksilla. Tarkoitus oli kompensoida metsien kasvun lisäyksellä vastuullisesti toimivien yrityksien hiilipäästöjä.

Idea metsien kasvun lisäämisestä ja hiilipäästöjen myynnistä kiinnosti myös metsänomistajia. Kaikki muuttui, kun EU linjasi metsien hiilinielujen kuuluvan valtiolle. Suomessa valtioneuvosto otti asiaan tiukan linjan, mikä esti metsänomistajia myymästä hiilipäästöjen kompensaatioita yrityksille.

Saneeraushakemuksessa yhtenä yhtiön tervehdyttämiskeinona todetaan ”yksikköliiketoiminnan yhtiöittämisen loppuun vienti ja olemassa olevien varastoyksiköiden kaupallistaminen vuoden 2025 aikana”.

”Yhtiöittäminen on ollut yksi alkuperäinen ajatus ja sitä jatketaan riippuen siitä, mitä saneerausohjelma sallii”, toimitusjohtaja Matti Toivonen sanoo.

Toivosen mukaan yhtiöittämisajatus lähtee muun muassa siitä, että päästölaskennan ja hyvitysten välille olisi hyvä saada hajurako eturistiriistojen välttämiseksi.

”Liiketoimintana asiantuntijapalvelu on siirtymässä automaatioon, ohjelmistoratkaisuihin ja datan hallintaan. Hiiliyksikön liiketoimintaa tehdään metsässä, lasketaan metsävaratietoja ja kommunikoidaan metsänomistajien kanssa.”

Toivosen mukaan alkuperäinen ajatus näiden kahden liiketoiminnan synergioista ei ole toteutunut. Vaikka asiat eivät ole edenneet odotetusti, yhtiö uskoo hiililiiketoiminnan viriävän jossain aikavälillä.

Toivonen näkee yhtenä mahdollisuutena polttoaineen jakelijoiden jakeluvelvoitteen joustomekanismin, mutta siitäkään ei ole vielä selkeitä askelmerkkejä. Joustossa on kysymys siitä, että jakeluvelvoitteen ilmastotyö voitaisiin kanavoida esimerkiksi metsässä tapahtuvaan hiilensidontaan. Asiaa on valmisteltu jo pitkään, mutta aloitus saattaa olla vasta vuonna 2028.

Toivosen mukaan vapaaehtoinen hiilimarkkina kituu myös yritysten taloustilanteen takia. Kaikesta ylimääräisestä yritetään eroon, eivätkä yritykset lähde tekemään ilmastohyvityksiä.

”Lisäksi korostetusti juuri Suomessa yritysten ilmastotyöstä on tehty niin monimutkaista ja vaikeaa, että se ei kiinnosta niitä.”

Green Carbonin velkojina on myös noin 160 metsänomistajaa, jotka odottavat korvauksiaan hiilisopimuksista. Heillä on saatavia yhteensä noin 100 000 euroa.

”Saneerausohjelmaan pääsyn myötä metsänomistajien maksut suunnitellaan osaksi maksuohjelmaa. Nyt kun pääsemme rakentamaan tulevaa, meillä on vahva tahtotila edistää ilmastoyksiköiden myyntiä ja näin ollen päästä maksamaan myös metsänomistajille kertyneitä maksuja.”

Tamperelainen Innofor virittelee parhaillaan omaa hiilipalveluaan yrityksille ja metsänomistajille. Siinä keskeisenä ideana on vaihtaa metsänkasvatus jaksollisesta kasvatuksesta jatkuvaan kasvatukseen ja lisätä sitä kautta metsään sitoutunutta hiiltä.

Yhtiö on jo lähestynyt metsänomistajia, mutta aloitus on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta.

”Projektimme on viimeistelyvaiheessa. Tarkensimme laskentatapaa viime metreillä ja nyt hiiliyksikön rekisterinpitäjä tekee vielä varmistuksia ja auditointeja. Olemme pitäneet käsijarrua tietoisesti päällä, mutta ensi vuoden aikana pääsemme liikkeelle”, Innoforin toimitusjohtaja Erno Lehto sanoo.

Innoforin mallissa maanomistajan on sitouduttava jatkuvaan kasvatukseen 50 vuoden sopimuksella. Metsään sitoutunut lisähiili rekisteröidään erilliseen kauppapaikkaan. Ensimmäisten jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeen metsänomistajalle on luvassa ensimmäiset korvaukset käsitellyiltä aloilta.

Mutta EU kuitenkin linjasi metsien hiilinielujen kuuluvan valtiolle. Onko tässä oikeasti markkinaa?

”Aiomme testauttaa sen kunnolla. Asia kiinnostaa. Maailmanlaajuisilla markkinoilla on aika vähän auditoituja suoraan metsään liittyviä hankkeita.”