Hiilensidonnan bisnes vastatuulessa: Konkurssiin haetulla Green Carbonilla oli ainakin 163 hankesopimusta metsänomistajien kanssa

Verottaja hakee hiilensidontapalveluita tarjonnutta Green Carbon Finland oy:tä konkurssiin. Yhtiö on tarjonnut metsänomistajien lannoituksella kasvattamaa hiilensidontaa yrityksille, jotka ovat halunneet osoittaa toimivansa vastuullisesti.

Green Carbon on tukenut yritysten maksuilla metsänomistajien lannoitushankkeita, joilla metsät on saatu sitomaan aiempaa enemmän hiiltä. Toiminnalla on lisätty lannoituksia, joihin metsänomistajat eivät ryhtyisi ilman tätä tukea.

Metsänhoitoyhdistykset aloittivat yhteistyön Green Carbon Finlandin kanssa vuonna 2022. Sen jälkeen niiden kautta on sovittu 163 lannoitushankkeesta.

”Vastaavia toimijoita oli tuolloin paljon. Haimme yhteistyökumppanin, jonka kautta hiilensidontapalvelu toimisi keskitetysti”, kertoo toimitusjohtaja Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistysten Palvelusta.

Huupposen mukaan sopimus paransi lannoitusten kannattavuutta ja mahdollisti sellaisten kohteiden lannoittamisen, joita ei olisi muuten toteutettu.

Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivosen mukaan sopimus oli merkittävä askel kohti tulevaisuutta, missä metsänomistajalla on mahdollisuus saada korvausta aktiivisesta osallistumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Huupposen mukaan palvelu vastasi metsänomistajan tarpeisiin. Hiilipalvelun avulla ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuminen oli helppoa ja metsänomistaja sai korvausta tekemästään työstä.

Suomalaismetsien hiiliyksiköiden ostajia olivat pienet ja keskisuuret yritykset. Ne haluavat tehdä konkreettisia ilmastotoimia omalla alueellaan.

Hetken kaikki näytti hyvältä. Hiilidioksidin sitominen metsien kasvua lisäämällä oli laskelmien mukaan erittäin kilpailukykyistä.

Kysyntääkin metsien hiilinieluille näytti olevan sekä meillä että muualla. Vapaaehtoisen hiilimarkkinan ennustettiin kasvavan maailmalla 50 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä yritysten arveltiin käyttävän hiilikompensaatioihin jopa tuhat miljardia euroa.

Kyse on siitä, että yritykset ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin ja nollapäästöihin. Vaikka yritykset toteuttavat tavoitetta ensisijaisesti päästöjä vähentämällä, myös kompensaatioita tarvitaan, sillä täysin päästöneutraaliksi pääsy on monelle yritykselle vaikeaa.

Varsinaisena tavoitteena on rajata maailman keskilämpötilan nousu Pariisin sopimuksessa sovittuun 1,5 asteeseen.

EU:n alueella hiilinielut kuuluvat valtiolle, mikä vaikeuttaa vapaaehtoisten hiilikompensaatioiden toteuttamista. Kuva: Johannes Tervo

Hiilikaupan jarruksi tuli kysymys siitä, kuka hiilenpoistoyksiköt omistaa. EU linjasi niiden kuuluvan valtiolle. Yritys ei voi siten kompensoida päästöjään EU-alueen metsien kasvua kiihdyttämällä.

Kaksoislaskennan takia yksityinen hiiliraha on päätynyt enimmäkseen kehittyviin maihin. Esimerkiksi monet autovalmistajat ovat kompensoineet päästöjään metsittämällä Afrikkaa.

EU:ssa vapaaehtoisilla hiilikompensaatioilla on rahoitettu metsänielujen sijaan esimerkiksi biohiilen lisäämistä maahan. Biohiilen sitomaa hiiltä ei ole toistaiseksi laskettu valtioiden hiilitaseisiin.

Vapaaehtoista hiilikompensaatiota pohtineet yritykset pettyivät, kun ne eivät voineet enää virallisesti kumota omia päästöjään metsien hiilensidontaa kasvattamalla EU:n sisällä. Sen sijaan niiden metsien kasvua lisänneet panostukset valuivat valtion hiilitaseeseen.

”Korvaukset rullasivat aluksi kuten piti. Ongelmia tuli, kun vapaaehtoinen kompensaatio karahti kiville. Lannoitusten kasvuhyöty jäi virallisen hiilikompensaation sijaan pelkäksi ilmastoteoksi. Se vei bisneksen”, harmittelee Huupponen.

Viime vuonna Green Carbon Finland joutui jo viivästyttämään maksatuksia. Osa metsänomistajista suostui siihen, osa ei.

Lannoituksen lisäksi vapaaehtoisessa hiilensidonnassa voidaan käyttää kiertoajan pidentämistä.  Kuva: Johannes Tervo

”Metsänomistajilla oli oikeasti halu tarjota yrityksille hiilensidontaa. Harmillista, että tässä kävi näin. Yhtiön tilanne on kuitenkin edelleen avoin ja sitä selvitellään”, sanoo Huupponen.

Huupposen mukaan metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien hiilensidontalannoitusten pinta-ala nousi 2 786 hehtaariin. Niistä metsänomistajille jää lannoitushyöty.

Green Carbon Finland teki viime vuonna 17 000 euroa voittoa 838 000 euron liikevaihdolla.

Tältä vuodelta yhtiöltä löytyy muutama maksuhäiriömerkintä ennen verottajan tekemää konkurssihakemusta. Suurin niistä on Metsänhoitoyhdistysten Palvelun 22 392 euron erä.