Villin metsäpeurahirvaan lisäkiveksestä kerätään stereomikroskoopin alla siittiöitä. Kuva: Heli Lindeberg
Tutkija kuskaa metsäpeuran kiveksiä lahtivajalta laboratorioon – alkionsiirto voi onnistua jo lähivuosina
Sukusolujen keräys auttaa ylläpitämään metsäpeuran geneettistä monimuotoisuutta.Tilaajalle
Luonnonvarakeskus ryhtyy kehittämään metsäpeuran keinosiemennystä ja alkiotuotantoa. Villeiltä hirvailta kerättyjen ja pakastettujen lisäkivessiittiöiden avulla voidaan turvata geneettinen monimuotoisuus. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäpeuran suojelussa saavutettiin tänä syksynä merkittävä edistysaskel, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat saivat pakastettua villin metsäpeuran lisäkivessiittiöitä. Myös alkioiden tuottamista laboratoriossa kokeiltiin, mutta siinä ei vielä onnistuttu.
Erikoistutkija Heli Lindeberg Lukesta kuvailee saavutusta merkittäväksi, sillä sekä lisäkivessiittiöitä että munasoluja kerättiin nyt ensimmäistä kertaa. Tarhassa eläviltä metsäpeuroilta on pystytty aiemmin keräämään siemennestettä.
Lajille perustettavan geenipankin avulla pystytään edistämään ja ylläpitämään villin metsäpeuran perinnöllistä monimuotoisuutta.
Geenipankilla tarkoitetaan kokoelmaa, johon tallennetaan eläinten perimää, esimerkiksi sukusoluja tai alkioita. Tallennettava materiaali pakastetaan ja säilytetään nestetypessä, jossa solut voivat säilyä kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja vuosia.
Luken tutkijat keräsivät munasoluja eläintarhassa eläneiltä metsäpeuravaatimilta, jotka oli määrätty lopetettavaksi terveydellisistä syistä, mutta joiden lisääntymiselimissä ei ollut vikaa. Tutkijat saivat lokakuussa kerättyä 38 munasolua.
Ejakuloitua siemennestettä ei pystytä keräämään villeiltä metsäpeuroilta kuten käsittelyyn tottuneilta kotieläimiltä, joten siittiöt kerättiin lisäkiveksistä lopetuksen yhteydessä.
Merkittävässä roolissa oli yhteistyö keskipohjanmaalaisten metsästäjien kanssa. Lisäkivessiittiöt kerättiin kolmelta villiltä hirvaalta, jotka ammuttiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla.
Riistakeskus myöntää vuosittain 15–20 metsäpeuran pyyntilupaa Suomenselän osakannan alueelle.
”Tieto jokaisesta ammutusta eläimestä tuli meille välittömästi kaadon jälkeen, ja metsästäjät tekivät näytekeruun esityöt ohjeidemme mukaisesti”, Lindeberg kiittää.
Kun puhelin soi, Lindeberg kävi hakemassa kivekset lahtivajoilta ja kuljetti ne Luken laboratorioon Jokioisiin.
Geenipankkiin nyt tallennettuja lisäkivessiittiöitä on tarkoitus hyödyntää jo lähivuosina, kun Luke ryhtyy kehittämään metsäpeuran keinosiemennystä ja alkioiden laboratoriotuotantoa.
”Hedelmöitimme nyt kerätyt munasolut villiltä hirvaalta saaduilla lisäkivessiittiöillä, mutta harmillisesti elinkykyisiä alkioita ei vielä saatu”, kertoo johtava tutkija Jaana Peippo Lukesta.
”Jatkamme kehitystyötä, ja yritämme hedelmöitystä jatkossa uudelleen”, Peippo kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.
Lindebergin mukaan ensi vuonna alkavan, seitsenvuotisen hankkeen tavoitteena on siirtää laboratoriossa tuotettuja alkioita tarhaolosuhteissa eläviin vastaanottajiin.
”Lajin säilymisen kannalta on hyvä, että keinollisen lisääntymisen menetelmiä kehitetään.”
Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka ryhtyi tallentamaan aktiivisesti kotieläinten perimää geenipankkiin. Nyt kertynyttä osaamista hyödynnetään metsäpeuran perimän suojelutyössä.
Onko villieläinten keinollinen lisääntyminen eettisesti oikeutettua? Nyt sukusoluja on siis kerätty lopetetuilta eläimiltä, mutta keinosiemennys ja alkionsiirto tehdään eläville vaatimille.
”Lajin säilymisen kannalta on hyvä, että keinollisen lisääntymisen menetelmiä kehitetään”, Lindeberg vastaa.
”Jos kanta romahtaisi esimerkiksi eläintautien leviämisen seurauksena, niin meillä olisi keinoja auttaa.”
Perinnöllisesti monimuotoinen eläintarhakanta on edellytys sille, että eläintarhoissa syntyneitä metsäpeuroja voidaan palauttaa luontoon.
Maailmalla esimerkiksi pandojen lisääntymistä on pystytty auttamaan keinosiemennyksen avulla.
Metsäpeura
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peuran alalaji, joka elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.
Liiallisen metsästyksen vuoksi metsäpeura hävisi Suomen alueelta 1800-luvun lopulla. Kanta säilyi vain Vienan Karjalassa, josta metsäpeurat alkoivat levitä takaisin Suomen puolelle Kainuuseen 1940–1950-luvuilla.
Myöhemmin niitä istutettiin takaisin myös Suomenselälle sekä sittemmin Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin.
Metsähallituksen Eräpalvelut koordinoi metsäpeuran palautusistutuksia. Tavoitteena on palauttaa laji entisille asuinsijoilleen.
Ensi vuonna alkavassa metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohankkeessa kumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos-osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan eläinpuisto.
Metsähallitus kertoi perjantaina, että 11 metsäpeuraa konkurssiin hakeutuneesta Ähtärin eläinpuistosta on kuljetettu Lauhanvuoren kansallispuiston totutustarhaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
