Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen retkeilijöiden rahankäyttö kaksinkertaistui – huomattavaa nousua myös kävijämäärissä

Viimeksi Merenkurkun saaristossa toteutettiin kävijätutkimus vuonna 2017.

Tuorein, vuoden 2023 kävijätutkimus osoittaa kasvua kävijöiden vuotuisen rahankäytön kokonaistulovaikutuksessa alueelle. Vuonna 2023 määrä oli 6,95 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus noin 60 henkilötyövuotta.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2017 kokonaistulovaikutus oli 3,27 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 32 henkilötyövuotta.

Huomattavaa nousua näkyi myös kävijämäärissä. Vuonna 2023 vierailuja Metsähallituksen hoidossa olevissa käyntikohteissa tehtiin yli 90 000, vuonna vastaavasta kävijöitä oli reilu 75 000. Tuoreet tulokset käyvät ilmi Metsähallituksen tiedotteesta.

Käyntimäärät suomalaisissa kansallispuistoissa ovat viime vuosina yleisesti kasvaneet muun muassa pandemia-ajan vauhdittamana. MT kertoi heinäkuussa, että kymmenessä vuodessa kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet reilusta kahdesta miljoonasta jopa 3,6 miljoonaan vuosittaiseen käyntiin.

Merenkurkun maankohoamisrannikko on Suomen ensimmäinen Unescon maailmanperintöluetteloon nostettu luonnonperintökohde. Kohde muodostaa yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa maailmanperintökohteen High Coast - Kvarken archipelago.

Myös Merenkurkun maailmanperintöalueella vierailleiden odotukset retkestä toteutuivat Metsähallituksen mukaan aiempaa paremmin. Vuonna 2017 retkeilijöiden antama arvio odotusten toteutumiselle oli 4,07. Vuonna 2023 arvosana oli kohentunut lukemaan 4,45, kun arvosana-asteikolla 5 on paras mahdollinen tulos.

Kävijätutkimukseen osallistuneet kertoivat Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella käynnille erilaisia syitä.

Tärkeimmiksi syiksi vierailulle nousivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen ja yhdessäolo oman seurueen kanssa. Metsähallituksen mukaan kyselyyn vastanneet vierailijat kertoivat olleensa keskimäärin hyvin tyytyväisiä Merenkurkun saariston luontoon ja palveluihin.

Svedjehamnin näkötorni eli Saltkaret sijaitsee noin 800 metriä Svedjehamnin satamasta, Björkö–Panike-vaellusreitin ja Bodvattnetin luontopolun varrella Merenkurkussa. Kuva: Pekka Lehtonen

Tyytyväisimpiä retkeilijät olivat kyselyn mukaan alueen yleiseen siisteyteen sekä maisemien vaihtelevuuteen. Tyytyväisiä oltiin myös yleiseen turvallisuuteen, alueen infotauluihin sekä pysäköintipaikoitukseen.

Metsähallituksen Luontopalveluiden maailmanperintökoordinaattori Malin Henrikssonin mukaan kävijätutkimuksen tekoaikaan Björkö–Panike-vaellusreitin parannukset olivat hieman kesken.

”Nyt vaellusreitin parannukset ovat valmiit ja retkeilijöitä palvelee lossi viikonloppuisin syyskuun loppuun, mikä tuo retkeilijöille entistä monipuolisemmat mahdollisuudet tutustua maankohoamisen muodostamiin maisemiin Merenkurkussa”, Henriksson kertoo tiedotteessa.

Maailmanperintöalueella vierailijat kokivat Metsähallituksen mukaan myös, että heidän vierailunsa vaikutti merkittävästi psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Esimerkiksi psyykkinen hyvinvoinnin lisääntymiselle annettiin arvosana 4,43, fyysisen hyvinvoinnin lisääntymiselle 4,19 ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymiselle 4,15. Arvosana-asteikolla 1–5 ykkönen on huonoin ja 5 paras mahdollinen tulos.

Merenkurkku myös osoittautui kohteeksi, jonne palataan aina uudelleen. Noin puolet kyselytutkimukseen vastanneista kertoi vierailleensa Merenkurkun saaristossa aikaisemminkin.

Viimeisen viiden vuoden aikana kävijät olivat vierailleet maailmanperintöalueella keskimäärin jopa 18 kertaa, mediaanivierailumäärä oli viisi kertaa.

Kyselyn perusteella kaikista vierailijoista jopa 90 prosenttia suosittelisi kyselyn maailmanperintöaluetta käyntikohteena.