”Kansallispuistot ovat olemassa ensisijaisesti luontoa varten. Ihmiset vierailevat luonnon ehdoilla”, Johanna Salomaa-Valkamo Metsähallituksesta muistuttaa. Kuva: Timo Heikkala
Tiedätkö, mitkä ovat kansallispuistojen top 5? Retkeilijät jättävät alueille entistä enemmän rahaa
Korona-ajan ulkoiluinto toi kansallispuistoihin paljon uusia kävijöitä. Osa heistä hurahti retkeilyyn pysyvästi.Tilaajalle
Aluetalouksiin retkeilyinto on vaikuttanut merkittävästi. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamon mukaan erityisen tärkeitä luontomatkailun eurot ovat Itä- ja Pohjois-Suomelle. Kuva: Timo HeikkalaJos tuntuu, että kansallispuistoissa on ruuhkaa, tunteelle löytyy selitys tilastoista.
Käyntimäärät ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet reilusta kahdesta miljoonasta 3,6 miljoonaan vuosittaiseen käyntiin.
Koronavuosina nähtiin ennätyksellinen piikki, kun yhteenlasketut käynnit Suomen kansallispuistoissa nousivat neljään miljoonaan.
Vuonna 2020 suomalaiset suuntasivat etenkin lähiseudun kansallispuistoihin. Elettiin tiukkojen rajoitusten aikaa, eikä edes kotimaan matkailua katsottu hyvällä.
”Kaikki sisätilat olivat kiinni, mutta luonto oli auki. Varsinkin Nuuksio oli ruuhkainen”, viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.
Seuraavana vuonna massat suuntasivat Itä- ja Pohjois-Suomen suuriin kansallispuistoihin. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2021 lähes 700 000 käyntiä.
”Vuonna 2022 käyntimäärät tasoittuivat. Ihmiset pääsivät jälleen etelänlomille”, Salomaa-Valkamo kuvailee.
Käyrä kääntyi alaspäin, mutta pitkällä aikavälillä trendi on kuitenkin kasvava.
”Retkeily sai uusia harrastajia. Osa innostui pysyvästi.”
Pandemia-ajan ryntäys kansallispuistoihin tuli Metsähallituksellekin yllätyksenä.
Käyntimäärien yhtäkkiseen kasvuun ei oltu osattu varautua, mikä aiheutti myös lieveilmiöitä.
”Kokemattomille ensikertalaisille luonnossa liikkuminen ei ollut tuttua. Jonkin verran oli laittomia tulipaikkoja ja roskaamista”, Salomaa-Valkamo kertoo.
”Kokemattomille ensikertalaisille luonnossa liikkuminen ei ollut tuttua. Jonkin verran oli laittomia tulipaikkoja ja roskaamista.”
Sen jälkeen Metsähallitus käynnisti Retkietiketti-kampanjan, jonka tarkoitus on muistuttaa vastuullisesta retkeilystä.
”Kansallispuistot ovat olemassa ensisijaisesti luontoa varten. Ihmiset vierailevat luonnon ehdoilla.”
Aluetalouksiin retkeilyinto on vaikuttanut merkittävästi.
”Kansallispuistojen kävijöiden jättämän rahan määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin käyntimäärät”, Salomaa-Valkamo kertoo.
Retkeilijät siis ostavat puistojen lähialueilla palveluita enemmän kuin ennen.
Vuonna 2013 kansallispuistokävijöiden vaikutus lähialueiden talouteen oli 115,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna se oli 281,5 miljoonaa euroa.
Vaikutukset aluetalouteen ovat täten yli kaksinkertaistuneet.
Salomaa-Valkamon mukaan erityisen tärkeitä luontomatkailun eurot ovat Itä- ja Pohjois-Suomelle.
”Kansallispuistojen kävijöiden jättämän rahan määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin käyntimäärät.”
Myös kauempana ruuhkasuomesta sijaitsevat kohteet löytävät vierailijansa. Esimerkiksi Rokuan kansallispuistossa Pohjois-Pohjanmaalla vieraili vuoden 2023 aikana lähes 50 000 retkeilijää. Kuva: Timo HeikkalaSuomen 41 kansallispuistosta yhdeksässä ylittyi viime vuonna 100 000 käyntiä.
Pallas-Yllästunturi, Urho Kekkonen, Nuuksio, Koli ja Pyhä-Luosto muodostavat viiden kärjen, kuten edellisvuonnakin.
Hiljattain perustetut kansallispuistot Teijo, Hossa ja Salla ovat myös listan kärkipäässä.
Vähiten käyntimääriä keränneet puistot ovat pinta-alaltaan pieniä ja osa vaikeahkosti saavutettavia.
”Kallis polttoaine on voinut vaikuttaa saaristokohteiden käyntimääriin, koska sinne kuljetaan veneellä. Toisaalta pohjoisessa polttoaineiden hinta ei ole näkynyt”, Salomaa-Valkamo pohtii.
Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi sää, erityisesti vesistökohteissa. Myös palveluvarustuksen kasvu tai sulkeminen kunnostuksen vuoksi heilauttavat lukuja.
Viime vuoden lopulla retkeilijöitä huolestuttivat hallituksen säästöt, jotka kohdistuvat rankasti myös Metsähallituksen Luontopalveluihin.
Pelkona on ollut, että jopa kolmannes taukopaikoista joudutaan karsimaan huolto- ja ylläpitokustannusten vuoksi.
Salomaa-Valkamon mukaan taloudellisen tilanteen vuoksi koko palveluverkostoa joudutaan tarkastelemaan ja sidosryhmiä on siinä prosessissa kuultu.
”Syksyllä tiedetään enemmän ja tiedotetaan heti, kun kerrottavaa on.”
Hänen mukaansa palveluverkostoa joudutaan supistamaan, mutta retkeilijöitä pyritään silti palvelemaan hyvin.
Käyntimäärät eivät pelkästään ratkaise taukopaikkojen kohtaloa. Vaakakupissa painavat myös esimerkiksi vaikutukset aluetalouteen sekä retkeilijöiden turvallisuus.
Hiljainen autiotupa erämaassa voi olla vaeltajille todella tärkeä.
Kansallispuistojen kävijämäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi sää. Myös palveluvarustuksen kasvu tai sulkeminen kunnostuksen vuoksi heilauttavat lukuja. Rokuan kansallispuiston kenttämestari Pekka Hautala Metsähallituksen Luontopalveluista avaa porttia alueelle. Kuva: Timo HeikkalaRetkeilijöitä palveleva luontoon.fi-sivusto uudistuu parhaillaan.
Nykyisin asiakaspalvelu on keskitetty luontokeskuksiin, mutta jatkossa reaaliaikaista tietoa saa myös digitaalisen palvelun kautta.
Myös retkeilijät voivat välittää Metsähallitukselle tietoa siitä, mitä retkikohteissa tapahtuu.
”Se lisää retkeilyn turvallisuutta”, Salomaa-Valkamo toteaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
