Kevytretkeily eli luonnossa liikkuminen vauhdikkaasti ja vähin varustein on kasvattanut suosiotaan. Polkujuoksukin on kevytretkeilyä. Kuva: Timo Filpus
Päiväpatikka lähiseudun luontokohteessa on edelleen retkistä rakkain – nämä kolme someajan ilmiötä kasvattavat suosiotaan
Vaikka maastopyöräily ja polkujuoksu kasvattavat suosiotaan, valtaosa retkistä tehdään vieläkin kävellen. Luontoon tullaan myös viettämään iltaa.Tilaajalle
Kuva: Jarkko SirkiäMikä tekee retkestä retken? Entä millaisia retkeilijöitä maamme poluilta ja pitkospuilta, jängiltä ja joenmutkista löytyy?
Suomen Ladun vuonna 2019 Taloustutkimuksella teettämän retkeilytutkimuksen mukaan tyypillisintä retkeilyä on pariskunnan tai aikuisten kaverusten päiväretket kansallispuistoissa ja luontopoluilla.
Suomalaisten käsitykset retkeilystä käsitteenä jakautuvat kolmeen luokkaan.
Kolmannekselle retkeily tarkoittaa luonnossa oleilua ja kävelyä. Toisen joukon muodostavat ne, joille retkeily on luonnossa liikkumista omin lihasvoimin esimerkiksi liikkumista kävellen, pyörällä tai hiihtäen.
Kolmannen joukon muodostavat ne, joille retkeily ei ole retkeilyä ilman, että luonnossa myös yövytään.
Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen kertoo, että sosiaalisen median voima on nykyisin todella iso.
Könönen näkee kolme selkeää someajan ilmiötä. Ensimmäisenä hän mainitsee kevytretkeilijät eli niin sanotut grammanviilaajat, ”kamahinkkaajat” – ihmiset, jotka panostavat mahdollisimman kevyisiin varusteisiin.
”Luonto on heille tärkeää, mutta siitä nautitaan suorituksen kautta. Kategoriaan kuuluvat myös ultrajuoksijat ja polkujuoksijat.”
He saattavat esimerkiksi juosta Karhunkierroksen päivässä.
”Luonto on heille tärkeää, mutta siitä nautitaan suorituksen kautta.”
Toisena hän mainitsee ”luontofiilistelijät”. He ovat tyypillisesti naisia, jotka voimaantuvat luonnosta ja jakavat somessa kaunista kuvaa esimerkiksi itsestään istumassa luonnon keskellä.
Kolmas someajan ilmiö on perheretkeily.
”Lähdetään pienten lasten kanssa luontopolulle. Lapsi matkustaa kantorinkassa ja paistetaan yhdessä makkaraa”, Könönen kuvailee.
Perheretkiltä jaetaan niin idyllisiä kuvia suloisista hetkistä kuin huumorilla höystettyä sadattelua kauheasta säädöstä.
Yhä useammin myös pienet lapset otetaan retkille mukaan. Pienimmät kulkevat kantorepuissa- ja rinkoissa. Kuva: Timo FilpusSitten on perinteinen osasto, joka ei juuri tee itsestään numeroa: kumisaappaissa vaeltavat ”eräjormat”, jotka kantavat selässään putkirinkkaa ja kulkevat pitkin kairaa.
”Tähän kategoriaan kuuluu niin miehiä kuin naisiakin, myös päiväretkeilijöitä”, Könönen kuvailee.
Iät ja ajat samoja apajia koluavat marjastajat ja sienestäjät kuuluvat myös perinneosastoon, jonka ei tarvitse raportoida jokaista metsäkäyntiään internetissä.
”Toisaalta marjastuksesta ja sienestyksestäkin on tullut someinfluensseritasoinen ilmiö, joka kuuluu pandemia-aikana syntyneeseen kotoiluun.”
Perinteisesti metsään on menty hankkimaan ravintoa. Marjastus, metsästys ja kalastus voidaan myös laskea retkeilyksi. Kuva: Timo FilpusRetkeilykyselyyn vastanneista kaksi kolmesta oli retkeillyt luonnossa viimeisen vuoden aikana. Valtaosa oli tehnyt päiväretkiä. Joka kymmenes kertoi olleensa yön yli kestäneellä retkellä.
Yön yli kestäviä retkiä tekivät eniten alle 35-vuotiaat. Miehet tekivät yön yli retkiä useammin kuin naiset.
Vaeltaminen on varsin harvinaista. Vaeltamassa kertoi käyneensä vain kuusi prosenttia vastaajista. Vaellukset olivat jonkin verran suositumpia Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvien keskuudessa.
Päiväretkien mediaani on 5, mikä kuvaa tyypillisen retkeilijän vuosittaisten päiväretkien lukumäärää. Yön yli retkellä tai vaelluksella oli tyypillisesti käyty 2–3 kertaa vuoden aikana.
Ylivoimaisesti suosituinta on liikkua jalkaisin. Lähes kaikki vastaajat kertoivat retkeilleensä vuoden sisällä kävellen. Joka neljäs oli käynyt pyöräretkellä ja vähän alle joka viides hiihtoretkellä.
Niiden perässä tulevat lumikenkäily, melonta, maastopyöräily ja retkiluistelu.
Parkkipaikka laavun lähellä houkuttelee luonnon ääreen autolla saapuvia illanviettäjiä, jotka saattavat ärsyttää perinteistä, hiljaista retkeilyä suosivia. Kuva: Timo FilpusKorona-aikana kansallispuistojen kävijämäärät räjähtivät. Päiväretkeily ja kaikenlainen muukin luonnossa oleilu lisääntyivät. Myös yön yli retkeily sekä talviretkeily ovat kasvattaneet suosiota.
Valitettavasti samaan aikaan ovat lisääntyneet retkeilyn ikävät lieveilmiöt. Könösen mukaan Nuuksion kansallispuistossa järjestyshäiriöt ja roskaaminen ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina.
”Monet tulevat luontoon viettämään iltaa. Mukana on kaiuttimet, joista soitetaan musiikkia.”
Koska perinteisesti retkeily on ollut hiljaista ja rauhallista, eri käyttäjäkuntien välisiltä ristiriidoilta ei ole vältytty.
”Lähdetään jälleen mieluummin äkkilähdöllä Rodokselle.”
Könösen mukaan pandemia-aikana Lappi ja Koli täyttyivät kotimaan matkailijoista. Kun Norjaan pääsi, kaikki lähtivät Lofooteille.
Nyt aletaan palata taas normaaliin, kotimaan retkien suosio hiipuu, kun ulkomaillekin pääsee melko normaalisti.
”Lähdetään jälleen mieluummin äkkilähdöllä Rodokselle.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
