Kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä käytetty – Anu Bask muuttaisi puurakentamista: ”Meillä ovat kaikki kilpailuvaltit omissa käsissä”

Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan tuore professori Anu Bask on hieman hämillään. Tavallisesti hän on tutkijana tottunut tekemään kysymyksiä, mutta viime viikkoina hän on vastannut kysymyksiin.

”Valinta ja professuuri ovat herättäneet kiinnostusta. Haastatteluja on ollut jonkin verran ja tämän meidän tapaamisen jälkeen on seuraava”, Bask kertoo.

Viisivuotinen professuuri keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen etenkin suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuri mittakaava tarkoittaa esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia ja teollisuusrakennuksia.

Bask nimitettiin tehtävään tammikuun alussa. Hän siirtyi Vaasaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, jossa hän on toiminut yliopistonlehtorina. Hän on myös Turun yliopiston dosentti erityisalanaan vastuullinen toimitusketjujen johtaminen.

Bask kertoo, että hän haluaa edistää suuren mittakaavan puurakentamiseen liittyvää kiertotaloutta ja vastuullisia toimitusketjuja. Erityisen kiinnostunut hän on siirtymästä kiertotalouteen, jossa haetaan suljettuja kiertoja ja mahdollisimman pitkää elinkaarta.

”Kiertotaloudessa tavoitteena on systeeminen muutos ja siinä keskeisessä roolissa ovat ekosysteemit. Niissä on muitakin osapuolia kuin itse toimitusketjuun kytkeytyvät toimijat.”

Ekosysteemi syntyy yhteisen tavoitteen ympärille. Se on monen toimijan verkostomainen kokonaisuus.

Bask sanoo, että hän kiinnostui Vaasan professuurista, koska siinä on mahdollisuus syväluodata yhtä sektoria.

”Minulla on jo kokemusta kiertotalouden tutkimuksesta. Pidän sitä tosi tärkeänä ja isona asiana Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.”

Kiertotaloudella tarkoitetaan esimerkiksi tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä.

”Kiertotalous on mielenkiintoinen, koska sillä puolella innovoidaan todella paljon. Toisaalta sitä myös ohjataan EU:sta ja kansallisesti. Se on keskeinen tulevaisuuden kehityskohde.”

”Kiertotalous on uudelleen ajattelua. Mietitään suunnittelusta lähtien etukäteen, miten puuta voidaan hyödyntää paremmin”, Anu Bask sanoo. Kuva: Sanne Katainen

Mitä kiertotalous voisi olla suurimittakaavaisessa puurakentamisessa?

Bask ei anna valmista vastausta, koska työ on vasta alkamassa. Hänellä on käynnissä perehtyminen ja verkostojen virittely yrityksiin, julkiseen valtaan, toimialajärjestöihin ja toisiin tutkijoihin.

Puurakentamisen kiertotaloutta voi pilkkoa niin, että ensimmäisellä tasoilla rakennusjätettä hyödynnetään energiana. Toisella tasolla materiaaleja käytetään uudelleen tai niihin tehdä pieniä muutoksia niin, että niitä voidaan hyödyntää rakentamisessa tai jollain muulla alalla.

”Kiertotalous on etenkin uudelleen ajattelua. Lähdetään liikkeelle ketjun alkupäästä ja mietitään suunnittelusta lähtien etukäteen, miten puuta voidaan hyödyntää paremmin.”

”Nähdään rakennus kokonaisuutena kaikkine toimijoineen. Mitä materiaaleja siellä on, onko tarve kehittää jotain uutta, kuinka hyvin kiertotalous on kytketty osaksi toimintaa. Puurakennus voidaan nähdä myös palveluna. Miten se voisi esimerkiksi varastoida energiaa?”

Innovaatio voi tulla puurakentajilta tai alan muilta toimijoilta, mutta myös alan ulkopuolelta.

”Innovaatioita on hyvä tutkia useammalta toimialalta ja oppia ymmärtämään, miten eri kiertotalouden innovaatioita kehitetään.”

Bask nostaa muiden alojen innovaatioesimerkkinä kemiallisen metsäteollisuuden sivutuotteen ligniinin, jolle mietitään uutta sen käyttöä liimana tai akkumateriaalina.

Suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia hän pitää erinomaisina.

”Meillä ovat kaikki kilpailuvaltit omissa käsissä. Meillä on paljon metsää ja sitä hoidetaan vastuullisesti. Toisaalta puurakentamisessa on paljon osaamista ja vuosisatainen perinne."

Siitä huolimatta suuren mittakaavan puurakentamisen rooli on vielä jäänyt pieneksi Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa se on suurempi.

”Suomen vahvuuksia voidaan vielä parantaa tuomalla mukaan kiertotalouden mahdollisuuksia. Näin vahvistetaan puurakentamisen kilpailuetua.”

Sääntelyn lisäksi painetta tulee kuluttajilta, rahoittajilta ja sijoittajilta. Investointipäätöksissä painavat yhä enemmän ekologisuus, ilmastovaikutukset ja kiertotalous osana tätä kokonaisuutta.

Viime kuukaudet ovat olleet rankkoja rakennusalalle. Konkurssiin on kaatunut myös isoja puurakentajia ja puurakennusten komponenttitoimittajia.

”On surullista, että puurakentamiseen keskittyneiden yritysten tilanne on tämä. Suurimittakaavainen puurakentaminen on yleistynyt, mutta silti määrät eivät ole olleet vielä niin isoja, että voitaisiin puhua skaalautuvasta liiketoiminnasta.”

Baskin mukaan skaalautuvuus olisi kuitenkin ensisijainen tavoite, koska sitä kautta kustannuksia saataisiin kuriin.

Bask asettaa viiden vuoden tavoitteekseen sen, että kiertotaloudesta tulee kiinteä osa suuren mittakaavan puurakentamisen liiketoimintamallia ja sitä kautta saavutetaan kilpailuetua.

"Kun kiertotalous on selkeästi todennettavissa rakennuksen kokonaisuudessa, niin uskoisin sen luovan myös vientimahdollisuuksia.”