Onko karhun ja ilveksen kiintiömetsästys EU-lain vastaista? Tulkinnat asiasta vaihtelevat

Suomen uusi metsästyslaki mahdollistaa karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen, kunhan karhujen kiintiömetsästyksen mahdollistava asetus ensin saadaan valmisteltua ministeriössä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan karhun ja ilveksen metsästys pelkällä pyyntikiintiöllä poronhoitoalueen eteläpuolella ilman perusteltuja pyyntilupia rikkoo räikeästi EU:n luontodirektiiviä. Suomen luonnonsuojeluliitto on jo ilmoittanut aikovansa kannella asiasta Euroopan komissiolle.

Myös suurpetoihin keskittynyt oikeustieteen tutkija Outi Ratamäki Itä-Suomen yliopistosta arvioi aiemmin Karjalaisessa, että karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys olisi todennäköisesti EU-oikeuden vastaista.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti lakimuutoksen yhteydessä ettei se ole varma, onko uusi metsästyslaki EU-lainsäädännön mukainen. Myös Luonnonvarakeskuksen mukaan pitäisi ensin varmistaa, onko lajien kannanhoidollinen metsästys mahdollista nykyisen EU-lain puitteissa.

Syynä tähän on se, että toisin kuin suden, karhun ja ilveksen suojelustatus luontodirektiivissä ei ole muuttunut. Ne ovat edelleen tiukasti suojeltuja lajeja.

Face for Hunters (FACE) eli Eurooppalaisten metsästäjien keskusjärjestö sanoo, että Suomi voi itse päättää, miten luontodirektiivi pannaan täytäntöön. Tähän kuuluu myös se, miten Suomi järjestää luontodirektiivin liitteessä IV lueteltujen lajien metsästyksen.

”Komission tehtävänä on valvoa jäsenvaltioiden toimia, ja jos EU-lainsäädäntöä havaitaan rikottavan, se voi ryhtyä toimiin. Suomi voi kuitenkin periaatteessa suunnitella oman järjestelmänsä – mukaan lukien kiintiöiden käyttö – kunhan se on direktiivin mukainen”, sanoo FACEn viestintäpäällikkö Alessio Borello.

Komission helmikuussa antama vastaus Slovakian tilanteesta antaa ymmärtää, ettei karhun kannanhoidollinen metsästys torppaannu komissioon, jos kannanhoito perustuu huolellisesti tehtyyn kansalliseen suunnitelmaan.

Borello muistuttaa, että jo nyt useat EU-maat, kuten Kroatia ja Romania, metsästävät kannanhoidollisesti karhuja.

Myös Suomessa on poronhoitoalueella ollut käynnissä vuosikymmeniä karhun kiintiömetsästys eikä EU ole käynnistänyt Suomea vastaan oikeusprosesseja tänä aikana. Ministeriössä pelätäänkin, että muutos vaarantaisi myös karhun nykyisen metsästyksen poronhoitoalueella.

”EU ei voi puuttua asiaan pelkästään sillä perusteella, että metsästys toteutetaan kiintiömetsästyksenä. Jos EU puuttuu metsästykseen, silloin todennäköisesti on kyse siitä, että kannanhoidollisen metsästyksen sisällöllisiä edellytyksiä on rikottu”, arvioi metsästyksen juridiikkaan perehtynyt Jarmo Kiuru, joka toimii oikeusinformatiikan lehtorina Lapin yliopistossa.

Karhua ei ole metsästetty poronhoitoalueen ulkopuolella useampaan vuoteen. Kuva: Lari Lievonen

Kyse on siis siitä, onko tiukasti suojeltujen petoeläinten metsästys ristiriidassa luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivi toteaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta luonnonvaraisten eläinlajien yksilöiden ottaminen luonnosta sekä niiden hyödyntäminen eivät ole ristiriidassa niiden suotuisan suojelun tason säilyttämisen kanssa.

EU:n luontodirektiivin ja muodostuneen oikeuskäytännön perusteella kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen edellyttää myös sitä, että lajin suotuisa suojelutaso on ensin saavutettu kansallisella tasolla.

Karhukannan raportoitiin olevan kokonaisuutena arvioiden suotuisalla suojelun tasolla. Karhun viitearvoksi on määritetty kesällä päivitetyssä kannanhoitosuunnitelmassa 1 400 yksilöä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan myös Suomen ilveskanta on yhä suotuisalla suojelutasolla. Sen viitearvoa ei ole kuitenkaan raportoitu EU:lle, koska viitearvoa ei Suomessa ole vielä määritelty.