Lähes puolet metsänomistajista olisi valmiita lisäämään hakkuita
Asiantuntijat epäilevät mahdollisuuksia hakkuiden lisäämiseen pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan kannalta samasta puumäärästä pitäisi ennemminkin saada aiempaa enemmän rahaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.Tilaajalle
Hakkuumäärät ovat viime vuosina lähennelleet suurinta kestävää hakkuumahdollisuuksien rahaa useissa maakunnissa. Eniten varaa kasvattaa hakkuita olisi Lapissa ja Kainuussa. Kuva: Lari LievonenMetsänomistajat lisäisivät metsien talouskäyttöä Suomen vaikeassa taloustilanteessa, selviää MT:n teettämästä Metsätutka-kyselystä. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että metsien talouskäyttöä pitäisi lisätä yhtenä keinona Suomen talouden tukemiseksi. Vähintään varovaisen myönteisesti talouskäytön lisäämiseen suhtautui peräti 68 prosenttia vastaajista.
Erityisesti yrittäjät olivat talouskäytön lisäämisen kannalla. Heistä 52 prosenttia kannatti ajatusta. Myös paljon metsää omistavat ja usein puuta myyvät metsänomistajat kannattivat hakkuiden lisäystä muita vastaajia useammin.
Miehet lisäisivät puun käyttöä selvästi naisia useammin. Miehistä hakkuiden kasvattamista kannatti 46 ja naisista 25 prosenttia.
Mutta onko hakkuita mahdollista ylipäätään lisätä kestävän hakkuumäärän puitteissa?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtaja Antti Asikainen pitää hakkuiden kasvattamista vaikeana ilmastotavoitteiden takia. Hiilinielutavoitteet voivat osaltaan rajoittaa hakkuutasoja jatkossa.
Tärkeämpänä tavoitteena Asikainen pitää arvonlisän nostamista metsäsektorilla. Jatkossa samasta puumäärästä pitäisi siis hänen mielestään saada yhteiskuntaan aiempaa enemmän rahaa.
Luke ehdotti jo viime vuonna, että Suomi ottaisi kunnianhimoisesti tavoitteekseen metsäsektorin arvonlisän kaksinkertaistamisen vuoteen 2035 mennessä.
”Nykyisestä puunkorjuumäärästä pitäisi pystyä kääntämään suurempi osa seuraavaan jalostusarvoon eli arvonlisän nostaminen on se, mihin pitäisi ensisijaisesti tähdätä”, Asikainen kommentoi.
”Tämä tarkoittaisi metsäsektorin liikevaihdon nousua ja myös suurempia verotuloja valtiolle.”
Asikainen huomauttaa myös, että tällä hetkellä puun kysyntää lisää rajusti energiapuun kova kysyntä. Sieltä olisi varaa saada puuta jatkossa jalostukseen.
”Kun saadaan sähkökäyttöisiä kaukolämmöntuotantokattiloita käyttöön, niin sieltä vapautuu tulevina vuosina runkopuuta jalostavan teollisuuden käyttöön.”
”Suomen olisi aika kiinnittää katse niihin päästösektoreihin ja kehittää ilmastoystävällisyyttä siellä sen sijaan, että tämä sektori, joka on hiilipositiivinen, joutuisi ylläpitämään muiden sektoreiden velvollisuuksia.”
PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että hakkuiden kasvattamismahdollisuudet vaihtelevat paljon maakunnittain. Esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa suurimmasta vuotuisesta hakkuumahdollisuudesta ollaan useina vuosina jääty, kun taas Etelä- ja Keski-Suomessa hakkuumahdollisuudet ovat olleet useana vuonna lähellä kestävän hakkuumahdollisuuden rajaa tai ylittäneet sen.
Hakkuumäärät nousivat Suomessa ennätyssuuriksi, kun puun tuonti Venäjältä loppui Ukrainassa käytävän sodan takia. Vuonna 2021 hakkuukertymän osuus suurimmasta kestävästi ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymästä oli koko maassa 95 prosenttia. Puuta hakattiin sinä vuonna 76 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli tilastohistorian toiseksi suurin hakkuumäärä Suomessa.
Viime vuonna runkopuuta hakattiin 69 miljoonaa kuutiota, ja hakkuumahdollisuuksista hyödynnettiin siten noin 86 prosenttia.
Horne kuitenkin huomauttaa, että metsät ovat Suomessa kokonaisuutena yhä hiilinielu. Päästöt tulevat muilta maankäytön sektoreilta.
”Suomen olisi aika kiinnittää katse niihin päästösektoreihin ja kehittää ilmastoystävällisyyttä siellä sen sijaan, että tämä sektori, joka on hiilipositiivinen, joutuisi ylläpitämään muiden sektoreiden velvollisuuksia.”
Horne myös huomauttaa, että väliaikaisilla politiikkakeinoilla ei pitäisi lähteä metsissä hiili- tai kansantalouden taseen nostatukseen. Markkinat ohjaavat hakkuumääriä, ja ne hakevat vielä tasapainoa puun tuonnin vähennyttyä.
Metsäteollisuuden vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan metsäteollisuuden kokonaisverokertymä välillisine vaikutuksineen oli vuonna 2021 noin 3,1 miljardia euroa. Ala työllisti samana vuonna suoraan 40 000 ihmistä ja välillisesti noin 83 000 henkilöä.
Metsätutka-kyselyn vastaajista osa myös vastusti talouskäytön lisäämistä metsissä. Naisista 23 prosenttia vastusti jyrkästi talouskäytön lisäämistä.
Metsätutka-kyselyn vastaajista osa myös vastusti talouskäytön lisäämistä metsissä. Naisista 23 prosenttia vastusti jyrkästi talouskäytön lisäämistä. Miehissä vastaava luku oli vain kahdeksan prosenttia.
Myös vähän metsää omistavien ja vain harvoin puuta myyvien joukossa talouskäytön lisäämistä vastustettiin muita useammin.
Kantar TNS Agri Oy:n toteuttamaan Metsätutkaan vastasi syyskuun alkupuolella 502 suomalaista metsäomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on 4,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
