
Sahateollisuus on syyttänyt suuria metsäyhtiöitä tukkien rahtaamisesta sellutehtaille. Sellunkeittäjiä taas harmittaa kuitupuun päätyminen energialaitoksille. Kumpikin huoli pitää Luonnonvarakeskuksen mukaan paikkansa.
”Miljoonia kuutioita jalostuskelpoista tukkia ohjautuu muihin käyttötarkoituksiin. Se on huomattava määrä sahateollisuuden puunkäyttöön suhteutettuna”, toteaa toimitusjohtaja Tino Aalto Sahateollisuudesta.
Varovaisesti arvioidenkin sahamiehet ovat puhuneet vähintään 1,5 miljoonasta kuutiosta sellutehtaille päätyvästä tukista. Laskelma perustuu tukin hakkuiden ja tukin sahausmäärän erotukseen.
Viime vuonna tukkia kertyi Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastoon 26,2 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuus ja muu mekaaninen metsäteollisuus käytti määrästä 22,8 miljoonaa kuutiota.
Suoralla vähennyslaskulla jonnekin katosi 3,4 miljoonaa kuutiota tukkia.
Tutkija Tuomas Niinistön mukaan on selvää, että tukkia ohjautuu sellutehtaille. Sen tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea määrittää.
”Lopputulokseen vaikuttavat hakkuiden ja sahojen tukin käytön lisäksi puun tuonti ja vienti sekä varastojen muutos. Voi myös olla, ettei osa tukkina hakatusta puutavarasta täytä sahan laatuvaatimuksia, joten se päätyy muuhun käyttöön”, pohtii Niinistö.
Viime vuonna tukin vienti oli noin 0,5 ja tuonti 0,1 miljoonaa kuutiota.
Tänä vuonna Luke odottaa tukin hakkuiden nousevan noin 28 miljoonaan kuutioon. Hakkuut nousevat, vaikka sahausmäärä jää edellisvuotista pienemmäksi.
Tutkija Jussi Leppäsen mukaan kyse on siitä, että sahat hakkaavat tukkia varastoon odottamaan rakentamisen ja sahatavarakaupan mahdollista viriämistä ensi keväänä.
”Tukkipuun hakkuiden kasvua selittävät tukkivarastojen kasvattaminen tulevaa vuotta varten sekä tukin lisääntyvä käyttö sellu‑, paperi- ja kartonkiteollisuudessa”, sanoo Leppänen.
Suurten metsäyhtiöiden mukaan sellutehtaille ohjautuu lähinnä marginaalisia tukkieriä. Joskus esimerkiksi tukkikuormasta yli jääneet pinonpohjat on logistisesti edullisempia kärrätä kuitupuiden mukana sellutehtaalle.
Sellutehtaille päätyy siten vain vähäisiä poikkeuseriä tukkia, yhtiöt kertovat.

Kuitupuuta käyttäviä metsäyhtiöitä kismittää, että kuitupuuta päätyy energialaitoksille polttoon. Se ei niiden mukaan vastaa tavoitetta raaka-aineen mahdollisimman suuresta jalostusarvosta.
Luke vahvistaa, että energiapuun kohonnut hinta ja kasvanut käyttö ohjaavat polttoon myös metsäteollisuudelle jalostuskelpoista puuta. Sen määrä on 2–3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Kuitupuu houkuttaa energiayhtiöitä perinteistä energiapuukorjuuta suuremman saannon ja edullisempien korjuukustannusten takia, toteavat tutkijat Johanna Routa ja Tuomas Niinistö Luken suhdannekatsauksessa.
Metsänomistajille hyvin harvennuspuusta maksavat energiayhtiöt ovat olleet tervetulleita. Energiayhtiöiden kautta tuleva kilpailu on yksi selittäjä kuitupuun hinnan nousulle.
Se on mutkan kautta kytköksissä Venäjän puuntuonnin päättymiseen.
Energiapuuta käyttävien laitosten tukkia ja kuitupuuta polttoon pilkkovat myös pienemmät paikalliset klapiyrittäjät.
Metsähaketta paloi viime vuonna ennätyksellisesti eli 11 miljoonaa kuutiometriä. Kotitalouksien ja maatilojen polttopuun käytöstä Lukella on vain hyvin karkeita arvioita.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
