Jokainen havaittu pesä ja pesäpuu tulee huhti-heinäkuussa säästää. Kuva: Maria Miklas
Pesintäaikaiset hakkuut: Näin vastuu jakautuu metsän omistajalle ja hakkaajalle
Kaikki havaitut pesät ja pesäpuut tulee säästää, kun metsätöitä tehdään huhtikuusta heinäkuuhun.Tilaajalle
Moni esitetty rajoitus on jo ollut arkipäivää metsäalan ohjeissa sekä sertifikaateissa. Kuva: Johannes Wiehn, Markku VuorikariLue artikkelin tiivistelmä- Hallitus esittää, että lintujen pesintäaikana huhti–heinäkuussa tietyissä metsissä hakkuut kiellettäisiin kokonaan ja muualla pesiä ei saa hävittää tai häiritä. Antti Leinosen mukaan vastuu linnuston huomioimisesta on hakkaajalla, ja Mikko Korhosen mukaan Suomen metsäkeskus valvoo lain noudattamista.
Hallitus esittää rajoituksia lintujen pesintäaikaisiin metsätöihin.
Tietyntyyppisissä metsissä hakkuut kiellettäisiin kokonaan aikana, jolloin suurin osa lajeista pesii. Muissa metsissä ei saisi työn ohessa hävittää käytössä olevia pesiä, kaataa määrättyjä puita eikä häiritä tiettyjen lintulajien pesintää.
Pesintäajaksi katsotaan Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. Toistuvasti käytössä olevien pesien, esimerkiksi monen petolinnun pesän tuhoaminen on kiellettyä ympäri vuoden.
Julkisessa keskustelussa suurin huomio on kiinnittynyt päätehakkuiden rajoituksiin ja vastuukysymyksiin.
”Puunkorjuussa vastuu linnuston huomioimisessa on hakkaajalla. Muissa metsänhoitotöissä vastuu on käytännössä työn toteuttajalla ”, selventää maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antti Leinonen.
Hakkaaja on hakkuuoikeuden haltija, eli yleensä puut pystykaupalla ostanut metsäyhtiö. Maanomistaja on vastuullinen silloin, kun hän tekee hankintahakkuun tai suorittaa metsänhoitotyön itse.
Lain lähtökohtana on olemassa olevien tietojen tarkistaminen.
Suunnittelussa tulee huomioida ennakkoon tiedossa olevat linnunpesät sekä se, osuuko työ pesintäaikaisilta hakkuilta kielletylle alueelle: rehevään lehtipuuvaltaiseen metsään, korpeen tai rantametsään. Tarvittaessa tiedot on tarkistettava maastossa.
Vastuu kuitenkin yltää myös metsuriin tai koneenkuljettajaan saakka.
”Kaikki työn aikana havaitut, käytössä olevat pesät ja pesäpuut tulee säästää”, Leinonen huomauttaa.
Esimerkiksi taimikonhoidon yhteydessä maassa tai puussa olevaa pesää suojaavat kasvit tulee jättää raivaamatta ja maanmuokkausalueella havaitut kanalintujen pesät kiertää.
Lähtökohtaisesti siis jokainen havaittu ja käytössä oleva pesä tulee säästää, mutta muuten työ saa jatkua.
Tiukempi sääntely liittyy tiettyjen uhanalaisten lintulajien pesinnän laajempaan häirintään. Näiden pesien lähellä metsänhoito ja muu työ olisi ilman poikkeuslupaa kiellettyä, jos työn aiheuttamasta häiriöstä seuraisi pesinnän keskeytyminen. Lajeja ovat etenkin harvalukuiset petolinnut, eivät esimerkiksi tiaiset.
Pesintäaikoina tehtävässä puunkorjuussa on myös kaikissa metsissä säästettävä edellisen puusukupolven isot haavat, kolopuut ja pystylahopuut.
Hallituksen esityksen mukaan hömötiainen ei kuulu lajeihin, joiden pesintää läheiset hakkuut lähtökohtaisesti häiritsisivät. Kuva: Satu KumpulaMetsäyhtiöille ja hakkuufirmoille kyseessä ei ole uusi asia. Pesintäaikaisia rajoituksia on jo nyt sisältynyt osin lainsäädäntöön sekä alan ohjeisiin, käytäntöihin ja sertifikaatteihin. Nyt lainsäädäntöä sovitetaan yhteen EU:n lintudirektiivin ja EU-tuomioistuimen päätösten kanssa.
Lain noudattamista valvoo Suomen metsäkeskus, jolle säädetään velvoite metsänkäyttöilmoitusten perusteella ilmoittaa maanomistajalle ja hakkaajalle riskialueilla tai niiden lähellä tehtävistä töistä.
”Vastaava ilmoitusmenettely on käytössä nykyisin myös esimerkiksi metsälain 10§:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen osalta”, kertoo metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.
Metsäkeskukselta saatu tieto tai sen puuttuminen ei kuitenkaan poista hakkaajan vastuuta.
”Metsäkeskuksen ilmoitus on signaali, että jotain huomioitavaa ilmoitettuun hakkuuseen on. Usein voidaan tarvita vielä leimikonsuunnittelijan varmistus siitä, mikä tilanne on todellisuudessa.”
Petolintujen toistuvasti käytössä olevat pesät ovat ympärivuotisessa suojelussa. Kuvassa kanahaukan poikasia. Kuva: Hannu LehtorantaValvontaa tehdään metsäkeskuksen muun hakkuiden valvonnan yhteydessä. Epäily rikkomuksesta voi käydä ilmi satelliittierotuskuvien ja kasvillisuusmallien kautta tai esimerkiksi ulkopuolisen ilmoituksen myötä.
”Onhan näissä huomioimista. Pitää kuitenkin muistaa, että pääosa uusista rajoituksista koskee vain aikaa huhtikuusta heinäkuuhun.”
Hallituksen esitys eteni eduskuntaan maaliskuussa ja lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä keväällä 2026.
Lausuntojen ja eduskunnassa käydyn keskustelun perusteella suurin käytännön huoli on liittynyt puutavaran kuljetukseen. Lausujien toive on ollut, että laki selvemmin sallisi puun kuljetuksen välivarastolle tarvittaessa myös pesintäalueiden poikki, ei vain aiempia ajouria pitkin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
