EU:n hiilinielulaskelmat voivat mennä uusiksi – Suomi raportoi nyt tarkemmin kuin valtaosa jäsenmaista

Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa. Laskennan tarkentuminen voi muuttaa esimerkiksi maiden hiilipäästöarvioita rajustikin.

”Metsävarojen raportointitavat vaihtelevat paljon EU-maiden välillä. Suomessa raportointi perustuu tarkempaan laskentaan kuin isossa osassa muita maita”, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, professori Jari Vauhkonen.

Vauhkosen mukaan komissio velvoittaa jäsenvaltioita tarkentamaan kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Siitä huolimatta 70 prosenttia jäsenmaista perustaa esimerkiksi maaperäpäästöjen raportointinsa yksinkertaiselle perustason laskennalle.

Turvemaan päästöjen entistä tarkempi laskeminen muutti Suomen maankäyttösektorin nettonielusta päästölähteeksi.  Kuva: Markku Pulkkinen

”Laskentatapojen tarkentaminen voi muuttaa tuloksia rajustikin, kuten turvemaiden tarkempi laskenta Suomessa osoitti. Voi olla, että sama tapahtuu myös muissa EU-maissa”, Vauhkonen arvioi.

Suomessa laskentaa tarkennettiin ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen osalta vuonna 2023. Tarkennuksen jälkeen maankäyttösektori muuttui nettonielusta päästölähteeksi.

Ennusteiden vaihtelu luo päätöksentekoon vaikeasti ennakoitavan tilanteen, jossa tämänhetkiset parhaat tiedot voivat olennaisesti muuttua vuosien tai vuosikymmenien päästä.

Metsätiedepaneelin mukaan metsiin liittyvän sääntelyn ja eri sitoumuksista seuraavien vaatimusten määrä on suuri. Yksin EU:ssa eri sektoreiden metsiä koskettavia politiikkainstrumentteja on noin 70.

Tavoitteet vaihtelevat ja ovat osin vastakkaisia. Esimerkiksi vaatimuksen metsien hiilinielujen vahvistamisesta ja luonnonsuojelusta ovat osin vaikeasti yhteensovitettavissa kasvavaan metsätuotteiden kysyntään.