• Metsätiedepaneeli: Hiilinielujen ylläpito ei onnistu viimeaikaisilla hakkuumäärillä – ”Päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja”

    Metsäsektorin arvonlisä voitaisiin kaksinkertaistaa, vaikka hakkuumäärät eivät nousisi.
    Viimeaikaisilla hakkuumäärillä Suomen metsien hiilinielujen ylläpitäminen ei onnistu, katsoo metsäbiotalouden tiedepaneeli.
    Viimeaikaisilla hakkuumäärillä Suomen metsien hiilinielujen ylläpitäminen ei onnistu, katsoo metsäbiotalouden tiedepaneeli. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    4.4.202309:57
    Henrik Hohteri

    Suomen metsien hiilinielujen ylläpitäminen ilmastotavoitteiden ja -velvoitteiden mukaisesti ei ole mahdollista viimeaikaisilla hakkuumäärillä, linjaa tänä vuonna työnsä aloittanut metsäbiotalouden tiedepaneeli.

    ”On ilmeistä, että tulevalla hallituskaudella kaikkia metsiin kohdistuvia tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, vaan päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja metsien käyttöä koskien”, paneeli toteaa julkaisemissaan viesteissä tulevalle hallituskaudelle.

    Ponnistukset ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden hyväksi pitäisi paneelin näkemyksen mukaan tehdä kustannustehokkaasti.

    Esimerkiksi metsien suojelu pitäisi kohdentaa siten, suojelualueet muodostavat tarkoituksenmukaisia, toisiinsa kytkeytyneitä kokonaisuuksia.

    Talousmetsissä pitäisi entistä useammin yhdistää puuntuotantoa sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

    Metsäsektorin kansantalouteen tuottamaa arvonlisää voitaisiin kasvattaa ilman hakkuumäärien kasvua, paneeli katsoo.

    Esimerkiksi puurakentamisen osuutta kasvattamalla arvonlisä voitaisiin kaksinkertaistaa, kun entistä isompi osuus puusta jatkojalostettaisiin kotimaassa.

    Tiedepaneeli suosittaa myös panoksia uusien teknologioiden demonstroimiseksi ja perustaisi tekstiiliklusterin uutena kasvualueena.

    Paneeli perää toimia metsien kasvun ja terveyden vahvistamiseksi muuttuvassa ilmastossa. Tutkijoiden arvion mukaan tarvitaan skenaariolaskelmia metsien kasvun ja käyttömahdollisuuksien arvioimiseksi. Laskelmissa pitäisi huomioida esimerkiksi metsänjalostuksen ja sekapuustoisuuden tuomat vaikutukset.

    Lopuksi paneeli vaatii, että metsäpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon. Metsien tilan kehittymistä pitäisi seurata mitattaviin suureisiin perustuvilla indikaattoreilla. Metsä-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikan pitäisi olla keskenään linjassa.

    Metsäbiotalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 metsäsektorin eri osa-alueisiin erikoistunutta tutkijaa. Paneelin puheenjohtajana toimii Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

    Tiedepaneelin tehtävänä on tukea metsiin, metsäteollisuuteen ja metsäpohjaisiin ekosysteemipalveluihin liittyvää päätöksentekoa. Se on perustettu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta.

    Metsäbiotalouden tiedepaneelin viestit hallituskaudelle 2023–2027 (pdf)

    Lisää aiheesta
    • Metsiin kohdistuu yhteiskunnan taholta suuria odotuksia. Onneksi poliitikoilla on Suomessa hyvä ymmärrys metsien käytöstä puolueesta riippumatta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

      Metsäpolitiikka | Värikäs hiilinielukeskustelu oli kimmoke Metsäbiotalouden tiedepaneelin perustamiselle – näin paneeli aikoo toimia

      Tilaajalle
    • Metsäala on saamassa oman riippumattoman tiedepaneelin.

      Metsäpolitiikka | Metsäala saa riippumattoman tiedepaneelin Ilmasto- ja Luontopaneelin vastapainoksi

    • Uusi riippumaton metsäpaneeli selvittää, miten esimerkiksi EU:n kaavailemat päätökset vaikuttavat Suomeen.

      Metsäpolitiikka | Uusi metsäpaneeli alkaa tuottaa riippumatonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi

    • Metsiensuojelu | Tutkijat: Luontokato on mahdollista pysäyttää

    • Metsäpolitiikka | Asiantuntija: Metsäntutkimus politisoituu – totuus hämärtyy

      Tilaajalle
    • IPCC muistuttaa ilmaston lämpenemisen uhkaavan sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia.  LEHTIKUVA/AFP.

      Ympäristö | Kansainvälinen ilmastopaneeli: Mahdollisuuksien ikkuna on sukeutumassa, nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuhansia vuosia eteenpäin

    Artikkelin aiheet
    Metsätiedepaneeli
    hiilinielu
    metsäpolitiikka
    puurakentaminen
    metsäbiotalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin