Pintavalutuskenttä vähentää kunnostusojitetun suon päästöjä tehokkaasti

Pintavalutuskenttä vähentää kunnostusojitetun suon päästöjä tehokkaasti. Myös tavallista matalammat ojat vähentävät ojituksen vesistö- ja ilmastovaikutuksia.

Tapion julkaiseman selvityksen mukaan pintavalutuskenttä puhdistaa tehokkaasti vesiä kunnostusojitusten yhteydessä verrattuna yleisemmin käytettyihin vesiensuojelurakenteisiin. Asiaa tutkittiin Pudasjärven Virtalansuon kunnostusojituskoealoilla.

Pintavalutuskenttinä toimivat ojittamaton ja aiemmin ojitettu suo. Molemmat pidättivät hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Yleisemmin käytettyjen virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan pidätyskyky taas jäi heikoksi.

”Tulosten perusteella pintavalutuskenttä on tehokas vesiensuojelurakenne. Jos ojitusalueen läheisyydessä on pintavalutukseen sopivaa turvemaata, kannattaa sitä hyödyntää vesienpuhdistuksessa”, sanoo johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta.

Joensuun mukaan luontainen tai rakennettu pintavalutuskenttä hidastaa oleellisesti veden virtausta. Veteen liuenneet ja huuhtoutuneet epäpuhtaudet sitoutuvat kasvillisuuteen ja pintamaahan, kun vesi suodattuu maan pintakerroksen ja sen kasvillisuuden läpi.

Kunnostusojituksen päästöjä voidaan vähentää myös normaalia matalammilla ojilla. Kuva: Markku Vuorikari

Koealoilla seurattiin myös 90 ja 60 senttimetrin syvyyteen kunnostettujen ojien hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Neljän vuoden seurannan aikana matalammiksi kunnostetut ojat säilyivät syvempiä ojia paremmin tavoitesyvyydessä.

Mittaustulokset osoittivat myös, että matalampaa ojasyvyyttä käyttäen voidaan vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia päästöjä. Niihin alkoi muodostua syvemmäksi kunnostettuja ojia nopeammin kasvillisuutta, mikä osaltaan hidasti veden liikettä ja vähensi kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Tapion, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja maa- ja metsätalousministeriö.