• Saimaan rannalla toimiva saha on elänyt Suomen murroksissa jo 120 vuotta − suurimmillaan se on työllistänyt lähes tuhat henkeä

    Honkalahden sahalla on valmistettu niin korsuja rintamalle kuin sotakorvaustaloja Neuvostoliittoon.
    Ilkka Nuutisen mukaan Honkalahden sahalla on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty sahan arkea.
    Ilkka Nuutisen mukaan Honkalahden sahalla on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty sahan arkea. Kuva: Stora Enso
    Metsä|Metsäteollisuus
    9.7.202623:00
    Jarmo Palokallio

    Saimaan rannalla sijaitseva Stora Enson Honkalahden saha juhlii 120-vuotista taivaltaan. Yli 100 henkilöä työllistävän sahan nykyinen kapasiteetti on 330 000 kuutiometriä sahatavaraa ja 70 000 kuutiometriä puujalosteita.

    Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi Honkalahden Puutavara Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen vuoden 1906 lokakuussa. Sahan toiminta käynnistyi jo saman vuoden joulukuussa.

    Honkalahden saha työllisti suurimmillaan lähes tuhat henkeä. Kuvassa sahan työväkeä vuonna 1937.
    Honkalahden saha työllisti suurimmillaan lähes tuhat henkeä. Kuvassa sahan työväkeä vuonna 1937. Kuva: Hackman

    Sahaus kasvoi 70 000 kuutiometriin vuodessa sen jälkeen, kun Hackman & Co osti sahan vuonna 1910. Sahatavaraa vietiin jo tuolloin laajalti Eurooppaan.

    Työntekijöistä huolehtiminen oli osa sahan toimintaa. Heille rakennettiin asuntoja ja myös työoloja kehitettiin.

    Sahan koneisto uudistettiin 1930-luvulla ja toimintaan lisättiin höyläämö sekä laatikkotehdas.

    Sotavuosina Honkalahdessa valmistettiin sahatavaran lisäksi korsuja, parakkeja ja sodan jälkeen puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Sahan oma voimalaitos ja pistoraide vahvistivat alueen teollista merkitystä.

    Honkalahden sahan toiminta laajeni 1950-luvulla.
    Honkalahden sahan toiminta laajeni 1950-luvulla. Kuva: Sahanomistajayhdistys

    1950- ja 1960-luvuilla saha jatkoi kasvuaan investoinneilla. Keinokuivaus otettiin käyttöön, tuotantoa automatisoitiin ja kapasiteetti nousi 150 000 kuutiometriin vuodessa.

    Parhaimmillaan, vuonna 1974 saha työllisti lähes tuhat ihmistä. Se toi merkittävän osan koko alueen toimeentulosta.

    ”Saha on monelle enemmän kuin työpaikka.”

    Ilkka Nuutinen

    Vuonna 1974 sahasta tuli Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos, joka siirtyi maakaasun käyttöön. Samalla tuotannossa nousivat jatkojalostetut tuotteet, kuten paneelit ja tee-se-itse -tuotteet.

    Nykyisin Honkalahden saha kuuluu Stora Enson Imatran liiketoimintayksikköön. Saha valmistaa sahatavaran lisäksi liimattuja ja sormijatkettuja puukomponentteja esimerkiksi ikkuna-, ovi- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin.

    Tehtaanjohtaja Ilkka Nuutisen mukaan saha on monelle enemmän kuin työpaikka.

    ”Täällä on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty yhdessä sahan arkea”, toteaa Nuutinen.

    Sahan juhlavuosi huipentuu heinäkuussa “Saha Saimaan rannalla” -kesäteatteriesityksiin.

    Lisää aiheesta
    • Stora Enso kiristi viime vuoden syksyllä tukkien mittavaatimuksia.

      Stora Enso aloittaa kuusen sahauksen Honkalahdessa Lappeenrannassa – kuusen osuutta kasvatetaan tuotannossa vähitellen

    • Stora Ensolla on Suomessa seitsemän sahaa, kun mukaan lasketaan yhtiön hiljattain ostaman Junnikkalan tuotantolaitokset.

      Metsäteollisuus | Raaka-ainepeli käy kuumana: sahainvestoinneilla varmistellaan puun riittävyyttä

      Tilaajalle
    • Stora Enso suunnittelee uutta sahaa Imatran tehtaittensa yhteyteen.

      Metsäteollisuus | Lehti: Stora Enso suunnittelee uutta sahaa Imatralle

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    saha
    metsäteollisuus
    Stora Enso
    Saimaa
    sotakorvaus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ohjaamojousitus on noussut monilla markkinoilla tärkeäksi markkinavaltiksi. Sampo Rosenlew Oy esitteli myös oman kuormatraktoreihin kehitetyn hydraulisen ohjaamojousituksen protoversion.

    Koneviesti | Metsäkoneiden toiminnallisuuksia kehitetään pienissäkin yksityiskohdissa – suomalaiset yritykset hienosäädössä vahvoilla

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • Risutec Oy on viime vuosina panostanut myös jatkuvatoimisten istutuskoneiden kehittämiseen.

    Koneviesti | John Deere Forestry ostaa Risutec Oy:n – toiminta jatkuu Nakkilassa