• Kaukaan tehtaita on suljettu ennenkin – se alkuperäinen Keravanjoen rannalla muutti työntekijöineen muualle 127 vuotta sitten

    UPM:n Kaukaan tehtaat ovat saaneet nimensä Keravanjoen koskesta, jonka partaalle perustettiin lankarullatehdas.
    Tilaajalle
    Kyltit kertovat Hyvinkään Kaukasten kylän teollisuushistoriasta. Lankarullatehtaan siirryttyä Iittiin alueella jatkoi vanutehdas.
    Kyltit kertovat Hyvinkään Kaukasten kylän teollisuushistoriasta. Lankarullatehtaan siirryttyä Iittiin alueella jatkoi vanutehdas. Kuva: Stiina Hovi
    Metsä|Historia ja perinne
    30.7.202510:57
    Henrik Hohteri

    Metsäteollisuusyhtiö UPM tiedotti 24. heinäkuuta suunnittelevansa Kaukaan paperitehtaan sulkemista Lappeenrannassa.

    Historia toistaa tässä itseään, sillä Kaukas-nimisiä puunjalostuslaitoksia ja -yrityksiä on perustettu ja purettu Suomessa monta kertaa.

    Alkuperäinen Kaukaan tehdas sai nimensä Keravanjoen Kaukaankosken mukaan. Tehdas valmisti koivupuusta lankarullia eurooppalaisen tekstiiliteollisuuden tarpeisiin vuosina 1874–1898. Koski kuului tuolloin Mäntsälän Ohkolan kylään. Nykyisin Kaukas on osa Hyvinkäätä.

    Toinen, Lappeenrannassa sijaitseva Kaukaan tehdas perustettiin 1890-luvun alussa . Sen taustalla oli sama osakeyhtiö kuin Mäntsälän tehtaalla.

    Kolmas Kaukaan tehdas ja samanniminen kylä sijaitsevat Iitissä, jonne Mäntsälän tehtaan koneet ja työväki siirrettiin uuden omistajayhtiön alaisuudessa kesällä 1898. Tämä tehdas lakkasi vuonna 1952. Iitin Kaukaan kylä tunnetaan myös Hiisiö-nimisenä.

    Kolmesta samannimisestä paikasta ainoastaan Lappeenrannan Kaukas on säilynyt merkittävänä teollisuuspaikkakuntana, vaikka lankarullatehdas suljettiinkin jo vuonna 1972. Bisneksen tappoi muovin voittokulku. Jo 1960-luvulla Kaukas oli ainoa puisia lankarullia valmistava tehdas maailmassa.

    Paperitehtaan mahdollisen sulkemisen jälkeenkin UPM jatkaa alueella yhä sahatavaran, sellun ja biopolttoaineen valmistusta.

    Lähteitä: Mäntsälän historia 2, Mäntsälä, 1993 ja UPM:n verkkosivu Kaukaan tehtaan historiasta.
    Lisää aiheesta
    • Kylää halkovan Keravanjoen lukuisista koskista useampi osuu juuri Kaukasiin. Kuvassa kuohuu Lehmäkoski.

      Luontopolku syntyi talkootyöllä – Kaupunki halusi polun Kaukasten kylään sen ainutlaatuisen historian vuoksi

    • UPM Kaukaan tehtaat Lappeenrannassa muodostavat biometsäteollisuuden integraatin. Kuvituskuva.

      Metsäteollisuus | UPM aikoo sulkea Kaukaan paperitehtaan Lappeenrannassa

    • Työministeri Matias Marttisen mukaan nykyinen hallitus ei olisi pystynyt tekemään mitään estääkseen paperinvalmistuksen lakkauttamisen. LEHTIKUVA.

      Metsäteollisuus | Työministeri Marttinen: Valtiovalta tukee Lappeenrannassa Kaukaan tehtaalta työttömäksi jääviä ‒ ”Ette ole yksin”

    Artikkelin aiheet
    UPM
    Kaukaan tehtaat
    metsäteollisuus
    paperitehdas
    Lappeenranta

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää