• Alle kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista kävi viime vuonna metsällä

    Vielä 2010-luvun alkupuolella lähes kolme neljäsosaa riistanhoitomaksun maksaneista metsästi.
    Metsästäjien määrä on laskenut loivasti vuodesta 2011 lähtien.
    Metsästäjien määrä on laskenut loivasti vuodesta 2011 lähtien.  Kuva: Pekka Fali
    Metsä|Erä
    8.7.202416:00
    Anni-Sofia Hoppi

    Yhä harvempi riistanhoitomaksun maksaneista käy enää metsällä.

    Riistanhoitomaksun maksoi vuonna 2023 yhteensä 302 000 metsästäjää, joista joka kymmenes oli nainen. Heistä metsällä kävi vain 186 000 metsästäjää.

    "Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä on pysynyt verrattain vakaana, mutta metsällä käyneiden osuus on ollut laskussa. Vuonna 2023 riistanhoitomaksun maksaneista vain 62 prosenttia metsästi, kun vastaava osuus vielä 2010-luvun alkupuolella oli yli 70 prosenttia", kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.

    Metsästäjien määrä on laskenut loivasti vuodesta 2011 lähtien. Suurin syy laskuun on metsästäjien ikääntyminen.

    Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastoon.

    Metsäkanalintuja saatiin viime vuonna saaliiksi edellisvuotta vähemmän.

    Teerejä saatiin saaliiksi 108 000, metsoja 30 000, pyitä 25 000 ja riekkoja 31 000 yksilöä. Eniten teerejä ammuttiin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, metsoja taasen Lapissa.

    Saalismäärältään suurin riistalaji on sepelkyyhky.

    Sepelkyyhkyllä metsästäjäkohtaiset saaliit ovat tyypillisesti muita pienriistalajeja suuremmat. Vuonna 2023 sepelkyyhkyjä saatiin saaliksi 242 000, keskimäärin 11 lintua saalista saanutta metsästäjää kohti.

    Vesilinnuista pyydetyin on sinisorsa. Sen saalismäärä laski, ja oli viime vuonna 114 000 yksilöä. Tavisaalis sen sijaan kasvoi, ja oli 52 000 yksilöä.

    Metsäjäniksen saalismäärä on pienentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Rusakon saalismäärä on sen sijaan pysynyt melko vakaana koko 2000-luvun. Viime vuonna molempia saatiin saaliiksi noin 73 000 yksilöä.

    Vielä 2010-luvun alkupuoliskolla metsäjäniksiä saatiin saaliiksi lähes kolminkertainen määrä rusakoihin verrattuna.

    Pienpedoista supikoiran ja ketun saalismäärät kasvoivat. Metsästäjien saaliiksi päätyi 133 000 supikoiraa ja 46 000 kettua.

    Supikoiran ja minkin pyynti on ollut vuodesta 2019 lähtien mahdollista ilman metsästyskorttia, joten kokonaissaalis voi olla suurempi.

    Myös hirvieläinten saalismäärät laskivat. Hirviä saatiin saaliiksi 32 345, valkohäntäpeuroja 59 195 ja metsäkauriita 17 500 yksilöä.

    Luken metsästystilasto laadittiin noin 9 500 metsästäjälle lähetetyn kyselyn perusteella. Heistä reilu puolet vastasi kyselyyn.

    Lisää aiheesta
    • Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 32 000 hirveä.

      Erä | Hirvisaalis jatkoi laskuaan – saalismäärä väheni reilusti edellisvuodesta

    • Rusakon lumijälki-indeksi on Luken mukaan yli kymmenkertaistunut vuoteen 1989 verrattuna.

      Eläimet ja kasvit | Luke: Rusakkoja riittää, mutta metsäjäniksiä, oravia, lumikkoja ja kärppiä on reilusti vähemmän kuin viime talvena

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle