Kelirikon aikana tielle ei varsinaisesti voi tehdä mitään. Huonoimpiin kohtiin lisätään tarvittaessa painorajoitusmerkkejä. Kuva: Kari Salonen
Teiden alueurakkamallille kritiikkiä: ”Tämä on katastrofi”
Sorateiden huono kunto puhututtaa joka kevät, mutta sorateiden alueurakkamallin uskotaan pahentavan sorateiden hoitovelkaa entisestään.Tilaajalle
Kelirikko on pahimmillaan silloin, kun tien pinta on sulanut, mutta muuten maa on vielä jäässä. Kuva: Kari SalonenSorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia. Yhteensä sorapintaisia maanteitä Suomessa riittää noin 27 000:n kilometrin verran. Sorateillä liikennettä on melko vähän, tyypillisesti alle sata ajoneuvoa päivässä. Sorateillä on kuitenkin tärkeä merkitys tien varren asukkaille ja kuljetusketjuille, etenkin maa- ja metsätaloudelle.
”Olen huolissani sorateiden kunnosta. Erityisesti siitä, mihin hoitovelka eli hoitotoimien vähäisyys tai suoranainen laiminlyönti tulee loppuviimeksi johtamaan”, sanoo Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.
”Hyvin hoidettu soratie on hyvä ajettavaksi ja palvelee vähintään kohtuullisen hyvin sitä käyttävää liikennettä. Mutta soratie vaatii enemmän hoitoa kuin asfalttitie, ja kun soratietä ei hoideta kunnolla, niin se menee nopeasti huonoon kuntoon”, Takalammi toteaa.
Toukokuussa 2022 tulivat voimaan uudistetut sorateiden kunnossapidon toimintalinjat. Ne määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet valtion sorateiden kunnossapidolle ja ohjaavat rahoitusta Väylävirastosta Ely-keskuksille.
Tiestön päivittäisestä hoidosta vastaavat maanteiden hoitourakat kilpailutetaan viiden vuoden välein. Alueurakoiden keskeisiä tehtäviä ovat talvikunnossapito, sorateiden hoito, viher- ja puhtaanapitotyöt, erilaisten varusteiden ja laitteiden kuten liikennemerkkien kunnossapito sekä pienet ja äkilliset liikenneturvallisuutta vaarantavat päällysteiden paikkaukset.
Uusissa hoitourakoissa soratiet on jaettu kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelu on tehty muun muassa liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella.
Luokkaan I kuuluu noin 15 prosenttia teistä ja loput II-luokkaan. Luokittelu on tehty hoitotoimenpiteiden tärkeysjärjestystä ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia silmälläpitäen. Vilkkaille sorateille kohdistetaan enemmän toimenpiteitä kuin perussoratieluokan teille. Toisin sanoen perussorateillä sallitaan hieman enemmän esimerkiksi nimismiehen kiharoita ja kuoppia. Aiemmin soratiet jaettiin kolmeen luokkaan, joista kolmanteen kuuluivat vähäliikenteiset tiet.
Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella.
Soratiet on nykyisin jaettu kahteen soratieluokkaan. Kuva: Väylävirasto”Sorateiden uudet luokitukset tulevat voimaan hoitourakoiden kilpailutuksen yhteydessä. Kestää kokonaisuudessaan viisi vuotta, että uudet luokat ovat mukana kaikissa urakoissa”, asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta sanoo.
Kokemuksia on saatu ainakin jo Itä-Suomessa, jossa paikalliset asukkaat ovat olleet tyytymättömiä urakoitsijoihin. ”Tämä on katastrofi”, kuvailee tilannetta tuupovaaralainen tienkäyttäjä.
Projektipäällikkö Markku Honkimaa Keski-Suomen Ely-keskuksesta on kuitenkin melko tyytyväinen itäisen hankinta-alueen teiden hoitoon.
”Urakan palvelutaso on pääosin täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Odotukset eivät aina vastaa tielle asetettuja laatuvaatimuksia”, Honkimaa sanoo.
Ely-keskukset vastaavat siitä, että työt tehdään sopimusten mukaisesti. Takalammin mielestä Ely-keskuksilla pitäisi olla tarpeeksi resursseja valvoa urakoitsijan työtä. Lisäksi urakoita kilpailutettaessa pitäisi myös sorateiden asia olla riittävästi esillä.
”Ely-keskuksilla ja niiden virkahenkilöillä on kyllä hyvin tiedossa, mitä soratien hoito ja kunnossapito edellyttää, mutta rahasta on pula. Ongelmaa pahentaa nykyinen urakointimalli, jossa alueen tienhoidon urakan saanut firma tekee tulosta tekemällä mahdollisimman vähän ja pyrkien juuri ja juuri ylittämään urakan edellyttämän riman”, Takalammi arvioi.
Kehittämistyötä urakkamallin osalta tehdään Väyläviraston mukaan koko ajan monitoroiden mallin toimivuutta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
